Perhe-etuudet

Lapsille ja perheille tarkoitetulla etuusjärjestelmällä on tarkoitus turvata lapsen ja hänen huolenpidostaan vastaavien toimeentuloa sekä tukea lapsen hoivaa ja huolenpitoa. Etuuksia haetaan Kelasta.

Sosiaali- ja tervysministeriö vastaa perhe-etuuksia koskevan lainsäädännön kehittämisestä ja valmistelusta. 

Tuet pienen lapsen hoitamiseen

Äitiysavustus

Äitiysavustuksen saa Suomessa asuva nainen, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt terveystarkastuksessa neljän ensimmäisen raskauskuukauden aikana. Myös adoptiovanhemmilla on oikeus äitiysavustukseen.

Äitiysavustuksen voi valita joko äitiyspakkauksena tai rahana. Äitiysavustus on verotonta tuloa. Äitiyspakkauksen sisältöön voi tutustua Kelan verkkosivuilla.

Perhevapaat ja niiden ajalta maksettavat etuudet

Perhevapaiden ja vapaiden ajalta maksettavien etuuksien tarkoitus on turvata raskaana olevan ja sikiön terveys sekä mahdollistaa se, että vanhempi voi hoitaa pientä lasta (tai isompaa adoptiolasta) kotona. Tavoitteena on turvata lapsen hyvinvointi, lapsen ja vanhemman välisen suhteen rakentuminen, perheen toimeentulo sekä toisaalta vanhemman mahdollinen työpaikka vapaalta palatessa.

Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus pitää erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaata sinä aikana, kun hänelle maksetaan sairausvakuutuslain mukaisia vanhempainpäivärahoja. Vanhempainpäivärahoja ovat erityisraskaus-,  raskaus- sekä vanhempainraha. 

Erityisraskausvapaa ja erityisraskausraha

Raskaana olevalla on oikeus jäädä työstään erityisraskausvapaalle, jos hänen työtehtäviinsä tai työoloihinsa liittyvä kemiallinen aine, säteily tai tarttuva tauti taikka muu vastaava seikka vaarantaa hänen tai sikiön terveyden. Vapaan ajalta maksetaan erityisraskausrahaa.

Raskausvapaa ja raskausraha

Raskausvapaan ja raskausrahan tarkoitus on mahdollistaa työstä pois jääminen loppuraskaudesta. Raskausvapaa alkaa 30 arkipäivää eli noin 5 viikkoa ennen laskettua synnytysaikaa. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia raskausvapaan myöhentämisestä siten, että se alkaa viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Henkilöt, jotka eivät ole työsuhteessa, voivat aloittaa raskausrahajakson haluamanaan ajankohtana 14–30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Raskausrahaa maksetaan 40 arkipäivää eli noin 1,5 kuukautta.

Vanhempainvapaa ja vanhempainraha

Vanhempainvapaan ja vanhempainrahan tarkoitus on mahdollistaa ja turvata pienen lapsen hoito raskausrahakauden jälkeen. Vanhempainrahan saamisen edellytys on siten työstä poissaolo ja lapsen hoitaminen.  Vanhempainvapaata ja vanhempainrahaa voi saada 320 arkipäivää (yhteensä noin 12,8 kuukautta) lasta kohden. Lapsen molemmilla vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on yhtäläinen oikeus vanhempainvapaaseen ja -rahaan. Vanhempainrahapäivät on kiintiöity puoliksi molemmille vanhemmille siten, että molemmilla vanhemmilla on oikeus 160 vanhempainrahapäivään.

Vanhempi voi luovuttaa omista vanhempainrahapäivistään enintään 63 lapsen toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolleen tai toisen vanhemman puolisolle. Jos lapsella on vain yksi vanhempainrahaan oikeutettu vanhempi, hänellä on oikeus kaikkiin 320 vanhempainrahapäivään. Monikkoperheissä vanhempainrahakiintiö kasvaa toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 84 päivärahapäivällä.

Vanhempainpäivärahoja voidaan maksaa yhtä aikaa molemmille vanhemmille enintään 18 päivärahapäivän ajalta. Vanhempainrahaa voi käyttää joustavasti lapsen kahden vuoden ikään saakka. Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään neljässä jaksossa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia. Vanhempainrahaa voi saada myös osittaisena (puolikkaana), jos vanhempi työskentelee osa-aikaisesti ja hoitaa lasta osan päivästä. 

Hoitovapaa ja kotihoidon tuki

Kotihoidon tukea voidaan maksaa, kun lapsen syntymästä on kulunut 160 arkipäivää. Lapsi on tuolloin noin 6 kuukauden ikäinen. Kotihoidon tuen edellytyksenä on, että alle 3-vuotiaalla lapsella ei ole kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa. Tukea voidaan maksaa myös perheen muista alle kouluikäisistä sisaruksista, joilla ei ole kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa.
 
Työsopimuslain mukaan vanhemmilla on oikeus saada työstä palkatonta hoitovapaata, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Molemmat vanhemmat eivät voi olla samanaikaisesti hoitovapaalla. 
Kotihoidon tuki muodostuu hoitorahasta sekä hoitolisästä, jonka saaminen riippuu perheen koosta ja tuloista. Kunta voi lisäksi maksaa kotihoidon tuen saajalle kuntalisää.

Kotihoidon tukea saava, lasta hoitava henkilö voi olla lapsen vanhempi tai muu huoltaja tai vanhemman tai huoltajan kanssa asuva avo- tai aviopuoliso. Kotihoidon tukea voidaan maksaa myös, jos lapsesta huolehti muu henkilö tai palkattu hoitaja.  

Osittainen hoitovapaa, joustava hoitoraha ja osittainen hoitoraha

Työsopimuslain mukaan vanhempi voi olla osittaisella hoitovapaalla koululaisen toisen luku-vuoden loppuun asti. Mikäli lapsi on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä eli käy koulua normaalia pidempään, osittaista hoitovapaata voi pitää kolmannen lukuvuoden loppuun saakka.

Alle 3-vuotiaan lapsen hoitoon osallistuvalle ja lyhyempää työaikaa tekevälle vanhemmalle maksetaan joustavaa hoitorahaa. Kumpikin vanhempi voi saada joustavaa hoitorahaa yhtä aikaa, jos he ovat järjestäneet työnsä niin, että he hoitavat lasta eri aikoina (esim. toinen maanantaisin ja toinen perjantaisin tai toinen aamupäivisin ja toinen iltapäivisin).  

Ykkös- ja kakkosluokkalaisen vanhemmat voivat saada osittaista hoitorahaa. Jos lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitorahaa maksetaan kunnes lapsen 3. lukuvuosi perusopetuksessa päättyy. 

Oikeus hoitovapaaseen on pidempi kuin aika, jolta joustavaa tai osittaista hoitorahaa maksetaan. Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä haluamallaan tavalla. 

Yksityisen hoidon tuki

Kunnan järjestämän varhaiskasvatuksen vaihtoehtona perhe voi hakea Kelasta yksityisen hoidon tukea alle kouluikäisen lapsen hoidon järjestämiseksi. Lasta voi hoitaa joko yksityinen päiväkoti, ryhmäperhepäivähoidon yksikkö tai yksityinen hoitaja.

Yksityisen hoidon tuki muodostuu hoitorahasta sekä hoitolisästä, jonka saaminen riippuu perheen koosta ja tuloista. Kunta voi lisäksi maksaa yksityisen hoidon tukeen kuntalisää.

Sekä kunnan järjestämän varhaiskasvatuksen että yksityisten palvelun tuottajien järjestämän tai tuottaman päiväkotitoiminnan ja -perhepäivähoidon yleinen suunnittelu, ohjaus ja seuranta kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriölle. 

Muut lapsiperheiden tuet

Lapsilisä

Lapsilisää maksetaan Suomessa asuvasta lapsesta kunnes lapsi täyttää 17 vuotta. Lapsilisä on verotonta tuloa. Lapsilisän hakuohjeet, määrät ja maksupäivät löytyvät Kelan sivuilta.

Elatustuki

Jos vanhempi ei huolehdi lapsen elatuksesta tai lapsi ei asu hänen luonaan pysyvästi, lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua. Vanhemmat voivat tehdä lapsen elatusavusta sopimuksen, jonka kunnan sosiaaliviranomainen vahvistaa. Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen, elatusapu vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä. 

Vanhemmat saavat lisätietoja elatusavusta ja apua elatusapusopimuksen tekemiseksi oman hyvinvointialueen lastenvalvojalta.  

Elatusapuun liittyvästä lainsäädännöstä vastaa oikeusministeriö. Oikeusministeriö on julkaissut ohjeen lapsen elatusavun suuruuden laskemiseksi.

Elatustukea maksetaan yhteiskunnan varoista lapselle, kun

  • elatusvelvollinen vanhempi on laiminlyönyt elatusavun maksamisen
  • elatusvelvollinen ei pysty maksamaan elatusapua
  • lapselle ei ole voitu vahvistaa isää
  • elatusapu on määrätty pienemmäksi kuin elatustuki.

Elatustuen maksaa Kela.

Adoptiotuki

Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin voi saada adoptiotukea. Tukea voi hakea, kun kansainvälisiä adoptiopalveluja antava taho on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi adoptionhakijan luokse ja adoptioon on myönnetty adoptiolautakunnan lupa. Lapsen adoptointi tulee tehdä kansainvälistä adoptiopalvelua antavan tahon kautta. 

Kelan päätöksestä valittaminen

Perhe-etuuksia haetaan Kelasta. Kelan antamassa päätöksessä kerrotaan, miten päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta. Kelan päätöksistä voi valittaa sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan.  

Sosiaali- ja terveysministeriö ei käsittele muutoksenhakupyyntöjä, kanteluja ja muistutuksia tai valituksia.

Päivitetty: 30.6.2023 9.13