FI SV EN

Opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017

Sosiaali- ja terveysministeriö 29.12.2016 14.48
Tiedote 255/2016

Sekä toisen asteen että korkea-asteen opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017. Sen sijaan ulkomailla opiskelevat opiskelijat ja Suomessa kansanopistossa, liikunnan koulutuskeskuksessa tai Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa maksullisella linjalla opiskelevat ja oppilaitoksen asuntolassa asuvat opiskelijat saavat jatkossakin nykyistä opintotukijärjestelmän mukaista opiskelijoiden asumislisää. Tasavallan presidentti vahvisti yleistä asumistukea koskevan lain muuttamista koskevan lain 29.12.2016.

Samalla toteutetaan valtion vuoden 2017 talousarvioesityksessä päätetyt 9,5 miljoonan euron indeksisidonnaiset säästöt asumistuen menoista. Opiskelijoiden asumistukea koskeva uudistus liittyy pääministeri Juha Sipilän hallituksen vuosien 2017–2020 julkisen talouden suunnitelmaan.

Eduskunta edellyttää, että uudistuksen vaikutuksia perheellisten opiskelijoiden toimeentuloon seurataan, ja sen perusteella arvioidaan mahdolliset lainsäädännön uudistustarpeet, kuten esimerkiksi opintorahan huoltajakorotus. Lisäksi eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy toimenpiteisiin yhteisasunnossa asuvien aseman arvioimiseksi asumistukijärjestelmässä ja selvittää ruokakuntakäsitteen mahdollisen uudistamistarpeen.

Uudistus yksinkertaistaa sosiaaliturvajärjestelmää

Ruokakunnalle maksettava yleinen asumistuki kohdistuu eri tavalla kuin kaavamainen ja yksilöperusteinen opintotuen asumislisä. Asumistuki kohdentuu jatkossa nykyistä harvemmille opiskelijoille ja niille, joilla on suuret asumismenot suhteessa tuloihin. Yleinen asumistuki ottaa opiskelijan asumislisää paremmin huomioon todellisen vuokratason sekä kuntien väliset erot asumiskustannuksissa. Uudistuksen jälkeen opiskelijat ovat asumistuen suhteen yhdenvertaisessa asemassa muiden pienituloisten kanssa. Myös sosiaaliturvajärjestelmä yksinkertaistuu.

Yleisen asumistuen kustannukset nousevat uudistuksen johdosta yhteensä 22,5 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja vuositasolla 54 miljoonalla eurolla. Opiskelijoille maksettavat toimeentulotukimenot alenevat arviolta 6,8 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja vuositasolla 15 miljoonalla eurolla.

Asumistukimenojen kasvu katetaan yleisen asumistuen menoista. Pääkaupunkiseudulla (kuntaryhmät 1 ja 2) enimmäisasumismenoja ei nosteta vuonna 2017. Muualla Suomessa (kuntaryhmät 3 ja 4) enimmäisasumismenoja alennetaan 5 prosentilla. Enimmäisasumismenot ovat kuntaryhmissä 3 ja 4 vuokratasoon suhteutettuna korkeampia kuin pääkaupunkiseudulla, minkä vuoksi enimmäisasumismenojen alentaminen on perusteltua kohdistaa kuntaryhmiin 3 ja 4.

Enimmäisasumismenojen korottamatta jättäminen ja kuntaryhmien 3 ja 4 enimmäisasumismenojen alentaminen 5 prosentilla vähentää yleisen asumistuen menoja 37,8 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja vuositasolla 66,8 miljoonalla eurolla. Kokonaissäästöstä katetaan myös valtion talousarviossa sovittu 9,5 miljoonan euron yleisen asumistuen indeksisidonnainen säästö. Enimmäisasumismenojen korottamatta jättäminen ja kuntaryhmien 3 ja 4 enimmäisasumismenojen alentaminen 5 prosentilla nostaa toimeentulotukimenoja arviolta 8,4 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja vuositasolla 13,8 miljoonalla eurolla.

Vuonna 2015 opintotuen asumislisää maksettiin 267 miljoonaa euroa, mistä 20 miljoonaa maksettiin ulkomailla opiskeleville. Yleisen asumistuen menot olivat vuonna 2015 yhteensä 918 miljoonaa euroa. Nykyinen opiskelijan asumislisä on enimmillään 201,60 euroa kuukaudessa. Asumislisän pienuus on vaikeuttanut erityisesti yksin asuvien opiskelijoiden toimeentuloa.

Uudistuksen vaikutukset opiskelijoiden toimeentuloon

Uudistuksen johdosta osa opiskelijoista menettää asumisen tukensa kokonaan ja osalla taas asumistuen määrä pienenee, nousee tai pysyy ennallaan. Yleiseen asumistukeen oikeutettuja opiskelijoita arvioidaan olevan vähemmän kuin opintotuen asumislisään oikeutettuja opiskelijoita, mutta keskimääräisen yleisen asumistuen määrä on suurempi kuin opiskelijoiden asumislisä. Asumistuki kohdentuu siten nykyistä harvemmille opiskelijoille ja niille, joilla on suuret asumismenot suhteessa tuloihin.

Yleiseen asumistukeen siirtymisestä hyötyvät pääsääntöisesti yksin asuvat opiskelijat. Yleiseen asumistukeen siirtymisestä häviävät eniten pariskunnat ja yhteisellä vuokrasopimuksella asuntonsa vuokranneet yhdessä asuvat, koska yleinen asumistuki maksetaan ruokakunnittain. Opiskelijan asumislisässä puolison huomattavankin korkeat tulot eivät vaikuta asumislisän saamiseen. Tuki siis kohdistuu jatkossa enemmän pienituloisille kotitalouksille. Eniten menettävät pariskunnat, joissa toisella on kohtuullinen tai suuri tulotaso, ja toinen saa nykyisin opiskelijan asumislisää, on vain yksi asumislisän saaja, koska kaikki ruokakunnan tulot eli myös puolison tulot vaikuttavat yleisen asumistuen määrään.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Sanna Pekkarinen, p. 02951 63434