FI SV

Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen sekä 1.1.2015 voimaan tulevat kuntouttavan työtoiminnan lain muutokset

31.12.2014 11.57
Tiedote N5-65536

Tässä kirjeessä kerrotaan kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä lainsäädännön edellyttämällä tavalla sekä 1.1.2015 lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta tulevista muutoksista. Lakimuutokset liittyvät 1.1.2015 voimaan tulevaan lakiin työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta sekä kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetun lain (497/2003) kumoamiseen 1.1.2015.

Monialaisen yhteispalvelun on oltava toiminnassa 1.1.2016 alkaen. Työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Kansaneläkelaitos ja Kuntaliitto lähettävät vuoden 2015 alussa yhteisen infokirjeen työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta ja sen käynnistämisestä.

Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen

Laissa kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) säädetään aktivointisuunnitelman teosta ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Aktivointisuunnitelma tehdään laissa säädetyt edellytykset täyttävälle henkilölle hänen työllistymisedellytystensä ja elämänhallintansa parantamiseksi. Työ- ja elinkeinotoimisto ja kunta laativat aktivointisuunnitelman yhdessä henkilön kanssa. Aktivointisuunnitelmassa sovitaan henkilön tarpeen mukaisista palveluista, jotka voivat olla työtarjouksia, julkisia työvoimapalveluja, kuntouttavaa työtoimintaa, muita sosiaalipalveluja sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluja.

Kuntouttavalla työtoiminnalla laissa tarkoitetaan kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle, ja jossa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille. Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse, tekemällä kirjallisen sopimuksen sen järjestämisestä toisen kunnan tai kuntayhtymän taikka rekisteröidyn yhdistyksen, rekisteröidyn säätiön, valtion viraston tai rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Tällä pyritään siihen, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanosta ei käytetä taloudellisen voiton tuottamiseen. Myös yhdistys tai säätiö voidaan katsoa yritykseksi, jos se harjoittaa elinkeinotoimintaa. Sama pätee avoimilla markkinoilla toimiviin liikelaitoksiin.

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena tulee olla asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn parantaminen siten, että he voisivat osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka kykenisivät osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Heidän kohdallaan aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä laissa ensisijaisiksi määriteltyjä julkisia työvoimapalveluita kuten esimerkiksi työkokeilua ja palkkatuettua työtä, ellei suora työllistyminen avoimille työmarkkinoille ole mahdollista.  

Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Kuntouttava työtoiminta ei saa aiheuttaa kunnan tai muun toiminnan toteuttajan palveluksessa olevien työntekijöiden irtisanomisia tai lomauttamisia, eikä heidän työolosuhteidensa tai etuuksiensa huonontumista. Kuntouttavan työtoiminnan työtehtäviä määriteltäessä on aina tarkasti arvioitava edellä mainittuja asioita.

Kuntouttava työtoiminta tulee järjestää asiakkaan työ- ja toimintakyvyn mukaisesti siten, että se vastaa asiakkaan yksilölliseen tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa palvelun räätälöintiä asiakkaan työ- ja toimintakykyä tukevaksi kokonaisuudeksi. Kuntouttavaan työtoimintaan voidaan yhdistää asiakkaan tarvitsemat muut sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelut. Esimerkiksi päihde- tai mielenterveyspalveluiden ja kuntouttavan työtoiminnan yhdistäminen voi olla asiakkaan kuntoutumisen kannalta tarkoituksenmukaista.

Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan kunnan on järjestettävä tarpeelliset terveystarkastukset alueensa asukkaille heidän terveytensä ja hyvinvointinsa seuraamiseksi ja edistämiseksi. Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten on tuettava työ- ja toimintakykyä ja sairauksien ehkäisyä sekä edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä myös opiskelu- tai työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. Terveydenhuollon palveluiden järjestäminen niiden tarpeessa oleville työttömille on erityisen tärkeää, koska työttömillä ovat tutkimusten mukaan työssä olevia enemmän työ- ja toimintakykyä alentavia sairauksia. Terveystarkastuksen toteuttamisesta tulisi sopia aktivointisuunnitelmaa tehtäessä silloin, kun epäillään asiakkaan terveydentilan alentuneen, mutta asiaa ei ole selvitetty. Terveystarkastuksen perusteella järjestettävät terveys- ja kuntoutuspalvelut voidaan yhdistää kuntouttavaan työtoimintaan.   

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain (710/1982) mukainen sosiaalipalvelu, johon sovelletaan sosiaalihuoltolain lisäksi mm. lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Sen mukaan sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa. Laadultaan hyvä sosiaalihuolto tarkoittaa mm. sitä, että palvelun tarjoama tuki ja ohjaus tapahtuu sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön toimesta. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön koulutuksesta ja perehtyneisyydestä sosiaalihuollon tehtäviin säädetään laissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005).

1.4.2015 astuu voimaan uusi sosiaalihuoltolaki. Myös se määrittelee kuntouttavan työtoiminnan sosiaalipalveluksi. Uuden lain myötä sosiaalihuollon asiakkaalle on mm. nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä. Lisätietoja lakiuudistuksesta ja siihen liittyvästä koulutuksesta keväällä 2015 löytyy sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta osoitteesta http://stm-dev.navigo.fi/sosiaalihuoltolaki.

Kuntouttavaa työtoimintaa, kuten muutakin sosiaalihuoltoa toteutettaessa, on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja annettava hänelle mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Kunta vastaa siitä, että kuntouttava työtoiminta järjestetään lainsäädännön mukaisesti ja aktivointisuunnitelmassa määritellyllä tavalla.

Aluehallintovirasto (AVI) on sosiaalihuollon alueellinen ohjaus-, lupa- ja valvontaviranomainen. AVIn tehtäviin kuuluvat sosiaalihuollon ohjaus ja valvonta sekä kantelujen käsittely. AVIsta on mahdollista saada ohjausta, jos palveluissa tai laadussa on puutteita, epäkohtia tai asiakasta kohdellaan epäasiallisesti. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ohjaa aluehallintovirastoja ja kuntia toimialansa lainsäädännön toimeenpanossa sekä valvoo sen toteuttamista.

1.1.2015 voimaan tulevat muutokset lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta 

Lain soveltamisala

Lakia kuntouttavasta työtoiminnasta sovelletaan aktivointisuunnitelman laatimiseen ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen lain 3 pykälässä tarkoitetuille henkilöille. Jatkossa lakia sovelletaan kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen myös sellaiselle lain 3 pykälässä tarkoitetulle henkilölle, joka on ohjattu työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa tarkoitetulla tavalla monialaiseen yhteispalveluun ja jonka kanssa laaditaan laissa tarkoitettu monialainen työllistymissuunnitelma. Monialainen työllistymissuunnitelma korvaa tällöin aktivointisuunnitelman.

Suhde muuhun lainsäädäntöön

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annettu laki (497/2003) kumoutuu 1.1.2015. Samassa yhteydessä poistuu kuntouttavan työtoiminnan laissa oleva viittaus kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annettuun lakiin.

Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen

Kunta vastaa riippumatta kuntouttavan työtoiminnan järjestämistavasta siitä, että toiminta järjestetään kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisesti ja aktivointisuunnitelmassa tai monialaisessa työllistymissuunnitelmassa määritellyllä tavalla.

Aktivointisuunnitelman sisältö

Aktivointisuunnitelmaa laadittaessa on ensiksi selvitettävä mahdollisuus tarjota työtä tai julkisia työvoimapalveluja. Suunnitelma voi näiden ohella sisältää myös työllistymismahdollisuuksia parantavia sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluja.

Aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä kuntouttava työtoiminta tai erityislakien mukaisesti sellaisia sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja, jotka parantavat henkilön työ- ja toimintakykyä, jos työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja henkilö yhdessä arvioivat, että henkilö ei työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön.

Muutoksella halutaan korostaa sitä, että aktivointisuunnitelmaan sisältyvien palveluiden tulee vastata asiakkaan palvelutarpeeseen. Jotta asiakkaan palvelutarve voidaan arvioida edellä kuvatulla tavalla, on arviointi tehtävä työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan sosiaalihuollon ja asiakkaan yhteistyönä, kuten laki edellyttää.

Asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioimisessa voidaan hyödyntää julkisiin työvoimapalveluihin sisältyviä työkyvyn tutkimuksia ja arviointeja sekä kunnan terveydenhuollon palveluja.

Kuntouttava työtoiminta aktivointisuunnitelmassa tai monialaisessa työllistymissuunnitelmassa

Jos aktivointisuunnitelmaan tai monialaiseen työllistymissuunnitelmaan sisällytetään kuntouttava työtoiminta, on siitä kirjattava suunnitelmaan kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain pykälän 9 mukaiset asiat. Näitä ovat kuntouttavan työtoiminnan kuvauksen, järjestämispaikan ja keston lisäksi mm. henkilölle kuntouttavan työtoiminnan ohella tarjottavat muut sosiaalipalvelut sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalvelut.

Velvollisuus osallistua aktivointisuunnitelman laatimiseen ja kuntouttavaan työtoimintaan

Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 pykälän 1 ja 2 momenteissa tarkoitetuilla henkilöillä on velvollisuus osallistua aktivointisuunnitelman laatimiseen ja aktivointisuunnitelmaan tai monialaiseen työllistymissuunnitelmaan merkittyyn kuntouttavaan työtoimintaan. Aktivointisuunnitelman laatimistilaisuuteen saapumatta jäämiseen sekä kieltäytymiseen osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen ja aktivointisuunnitelmaan tai monialaiseen työllistymissuunnitelmaan merkittyyn kuntouttavaan työtoimintaan sovelletaan, mitä työttömyysturvalain 2 a luvun 9-14 §:ssä ja toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n 1,3 ja 4 momentissa säädetään.

Kuntouttava työtoiminta eräissä tapauksissa

Työmarkkinatukeen oikeutetulle tai työttömyydestä johtuen toimeentulotukea pääasiallisena tulonaan saavalle tai työttömyyspäivärahaa saavalle henkilölle voidaan hänen pyynnöstään järjestää kuntouttavaa työtoimintaa ennen laissa kuntouttavasta työtoiminnasta säädettyjä määräaikoja, jos kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto varattuaan henkilölle tilaisuuden tulla kuulluksi arvioivat kuntouttavan työ- toiminnan parhaiten tukevan henkilön elämänhallintaa ja työllistymisedellytyksiä. Ennen toiminnan järjestämistä on laadittava kuntouttavaa työtoimintaa koskeva aktivointisuunnitelma siten kuin laissa säädetään tai monialainen työllistymissuunnitelma siten kuin työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa säädetään. Henkilön on esitettävä kuntouttavaa työtoimintaa koskeva pyyntö työ- ja elinkeinotoimistolle tai kunnalle.

Ilmoitus kuntouttavan työtoiminnan alkamisesta

Ennen kuin henkilö aloittaa aktivointisuunnitelman tai monialaisen työllistymissuunnitelman mukaisen kuntouttavan työtoiminnan on kunnan ilmoitettava asiasta sille pääluottamusmiehelle, joka edustaa niitä työntekijöitä, jotka lähinnä työskentelevät kuntouttavassa työtoiminnassa olevan henkilön kanssa.

Lisätietoja:

Sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen, puh. 0295 163 303, eveliina.poyhonen(at)stm.fi