Hämeenlinnassa testataan valinnanvapautta – joka kuudes vaihtanut yksityislääkäriin
Valinnanvapaus on innostanut monia hämeenlinnalaisia tutustumaan kaupungin tarjoamiin palveluihin.
Suomen vanhin sisämaakaupunki ja Sibeliuksen synnyinkaupunki Hämeenlinna ei ole jäänyt hymisemään loistavaa menneisyyttään, vaan tekee uutta historiaa tarttumalla etunojassa suureen sote-muutokseen. Hämeenlinnassa on testattu vuoden verran kuntalaisten vapautta valita itse, missä hoitaa terveyttään ja mistä hankkii sosiaalipalveluihin liittyvää neuvontaa ja ohjausta.
Kaikkiaan 18 000 hämeenlinnalaista, noin neljäsosa kaupungin asukkaista, on mukana kokeilussa. Valinnanvapautta ovat päässeet maistamaan keskusta-alueella sijaitsevan Jukolan ja haja-asutusalue Lammi-Tuuloksen terveyskeskusten asiakkaat.
"Mahdollisuus valita itse ei ole synnyttänyt kiivasta rumbaa, vaan alkupiikin jälkeen vaihtoja tehdään noin 200 henkilön kuukausitahtiin", kertoo kehittämispäällikkö Niina Haake Hämeenlinnan kaupungilta.
"Kokeilussa mukana olevista 16 prosenttia eli 2 900 henkilöä on siirtynyt yksityisen sote-keskuksen asiakkaaksi. Useampaan kertaan terveyskeskuksen ja sote-keskuksen välillä on vaihtanut parisataa ihmistä, yleisimmin vaihdetaan takaisin julkiseen palveluun terveysasemalle."
Kokeilussa sote-palveluita tuottaa kaksi kaupungin terveysasemaa ja viisi yksityistä yritystä. Kaikki tarjoavat saman perusterveydenhuollon tasoisen paketin, johon kuuluvat yleislääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotot, psykiatrisen sairaanhoitajan ja sosiaaliohjaajan vastaanotot sekä laboratorio- ja röntgentutkimukset. Yksityisessä sote-keskuksessa hinnat ovat samat kuin terveyskeskuksessa.
Sote-keskusta testaava hämeenlinnalainen saa paketin ulkopuolisia palveluja, kuten diabeteshoitajan vastaanottoa tai fysioterapiaa, entiseen tapaan terveyskeskuksesta.
Lääkärin vastaanotto kiinnostaa
Merkittävin tulos valinnanvapaudesta näkyy Hämeenlinnassa palvelujen käytön kasvussa: kokeilualueilla sote-palvelujen käyttö on lisääntynyt 20 prosentilla. Valinnanvapaus on tuonut kaupungille myös uutta asiakaskuntaa, joka ei asioinut julkisella puolella lainkaan vuonna 2016.
"Arvelemme, että ilmiö johtuu lääkäripalvelujen parantuneen saatavuuden tiedottamisesta. Ruotsissa, jossa valinnanvapaus on ollut käytäntöä jo useamman vuoden, palvelujen käyttö kasvoi ja jäi kohonneelle tasolle. Kiinnostavaa nähdä, tapahtuuko niin meilläkin alkuvaiheen jälkeen. Sairastaminen ei ole valinnanvapauden myötä lisääntynyt."
 |
| "Kokeilu on osoittanut selvästi, että terveyspalvelujen käyttö kasvaa valinnanvapauden myötä. Eräs syy saattaa olla lääkäripalvelujen saatavuuden rummutus. Sairastaminen ei ole lisääntynyt ", kertoo kehittämispäällikkö Niina Haake Hämeenlinnasta. Valokuvaaja: Kimmo Brandt |
Hämeenlinnassa on pyritty mahdollisimman laveaan vapauteen. Sote-keskusta tai terveysasemaa saa vaihtaa kuukauden välein. Haaken mukaan asukkaat ovat olleet pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä malliin. Kaupunki selvittää kyselyllä, miksi vaihtajat ovat vaihtaneet ja muut eivät.
Myös yritysten kanssa löytyi hyvä, yhteinen sävel.
"Tapaamme tiiviisti ja puhumme avoimesti. Kaikki ymmärtävät, että kyse on kokeilusta, joten heti ei voi ollakaan täysin valmista. Kahden suuren yhtiön lisäksi mukana on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, siitä olen iloinen."
Kaikki yritykset ovat toimineet jo ennen projektia. Ne saavat kunnalta korvauksen työstään kapitaatiomallin mukaan eli saavat kiinteän korvauksen asiakkaasta, ikään liittyvällä painotuksella. Taksojen pohjalla on käytetty Hämeenlinnan terveyskustannuksia vuodelta 2015.
Niina Haake kiittää yrityksiä kokeiluun lähtemisestä.
" Arvostan yhdessä oppimista. Ei riitä, että kaupunki palvelun järjestäjänä latelee säännöt, vaan uuden kehittämisessä tarvitaan keskustelua, jotta käyttöön saadaan fiksuimmat ratkaisut."
Kokeilemalla todellakin oppii
Hämeenlinnassa tartuttiin innokkaasti sosiaali- ja terveysministeriön tarjoamaan mahdollisuuteen aloittaa kaksivuotinen projekti. Mitä, miksi ja miten, näitä kokeiluun liittyviä perusteita pohdittiin yhdessä muun muassa Sitran kanssa. Ankara valmistelu kesti kuukausia.
"Reipasta kokeiluhenkisyyttä vaadittiin, jotta saatiin kasaan sähköinen järjestelmä sekä ohjeet yksityisille ja pelisäännöt omalle tuotannolle. Huikean lyhyessä ajassa saimme kuvion pyörimään."
Haaken mukaan tiedonsiirron haasteet koettelevat tätäkin projektia.
"Kunpa sote-tieto kulkisi asiakkaan mukana, se ratkaisisi paljon. Kaikki ei toimi toivotusti, mutta tiedämme ainakin, mitä pitää parantaa."
Valinnanvapauskokeilussa hyödynnetään kansallista Kanta-arkistoa, jossa näkyvät asiakkaan tiedot julkisesta terveydenhuollosta kolmen vuoden ajalta. Varhaisemmat tiedot saadaan tarvittaessa tietopyynnöllä.
Asiat selkosuomeksi
Hämeenlinnan kokeilu jatkuu vuoden 2018 lopulle, jatkosta neuvotellaan. Haake lupaa jakaa kaupungin kokemuksia valinnanvapauden toteuttamisesta muillekin.
"Tällainen projekti antaa arvokasta tietoa siitä, kuinka markkinat muodostuvat ja kuinka kuntalaiset lähtevät tekemään valintaa."
Kehittämispäällikkö Niina Haake antaa valinnanvapauden testiin ryhtyville kunnille vinkin: virittäkää mieliin kokeiluhenki ja valmistautukaa aidosti muuttamaan toimintaa. Erityisesti sosiaaliohjauksen henkilöstön työhön tulee muutoksia.
Haake koki suurimmaksi huolekseen sen, kuinka valinnanvapauskokeilu selitettäisiin ymmärrettävästi kuntalaisille. Keinoina käytettiin kotikirjettä ja selkosuomea.
"Avasimme asiaa niin, että jokainen voi ymmärtää, mitä valinnanvapaus tarkoittaa, millaisia palveluja se koskee, paljonko palvelut maksavat ja mistä saa lisätietoja. Tempaus näyttäisi onnistuneen."
Teksti: Jaana Ahlblad
Kuva: Kimmo Brandt / Compic
Mikä on palvelusetelikokeilu?
Palvelusetelikokeilu on osa hallituksen Palvelut asiakaslähtöiseksi -kärkihanketta, ja se tuottaa tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskevaan valmisteluun. Palvelusetelikokeilun hankkeissa sovelletaan tällä hetkellä voimassa olevaa palvelusetelilakia ja asiakasmaksulakia.
Kokeilun tuloksia arvioidaan laajemmin vuoden 2018 aikana.
Lue lisää kärkihankkeesta