Alan toimijat kannattavat vammaislakien yhdistämistä
Vammaislainsäädännön uudistamista on jatkettava kokonaisuudistuksena, jossa vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistetään yhdeksi vammaisten henkilöiden erityispalveluja koskevaksi laiksi. Tätä mieltä olivat lainsäädännön uudistamisen toisen vaiheen käynnistystilaisuuden osallistujat.
Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti käynnistystilaisuuden 14. huhtikuuta. Kutsuseminaariin osallistui noin 50 vammaisalan toimijaa. Tilaisuuden erityisteemoina olivat vammaisten henkilöiden asuminen ja liikkuminen sekä vammaisten lasten ja nuorten palvelut.
Palveluiden on vastattava yksilöllisiä tarpeita
Uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen. Tärkeinä asioina keskustelussa nousivat yksilöllinen palvelutarpeen arviointi ja tarpeisiin vastaavat palvelukokonaisuudet. Asiakkaiden osallisuus palvelun suunnittelussa on turvattava ja lainsäädännön on tuettava näiden toteutumista.
Osallistujat painottivat, että vammaisten asumisessa tarvitaan monipuolisia vaihtoehtoja, koska henkilöiden tarpeet, toiveet ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Palvelut olisi saatava sinne, missä vammainen henkilö haluaa asua. Henkilökohtainen apu, henkilökohtainen budjetti, valmennus ja tuki sekä tuettu päätöksenteko nähtiin hyvinä keinoina turvata yksilöllinen asuminen.
Keskustelussa nostettiin esiin myös toive siitä, että vammaisten henkilöiden asumisesta puhuttaisiin samoilla termeillä kuin muidenkin asumisesta. Vanhat käsitteet kuten ryhmäasuminen ja asumisyksikkö pitäisi hylätä, koska ne luovat kuvaa vanhentuneissa rakenteissa pysymisestä.
Vammaisten henkilöiden oikeus liikkumiseen on keskustelijoiden mielestä turvattava edellyttämällä julkiselta joukkoliikenteeltä esteettömyyttä. Sen lisäksi tarvitaan yksilöllistä ja joustavaa liikkumisen tukea. Valmennusta ja ohjausta joukkoliikenteen käyttöön on lisättävä.
Vammaisten lasten ja nuorten palveluihin on kiinnitettävä erityistä huomiota
Vammaisille lapsille ja nuorille on turvattava oikeus lapsuuteen ja nuoruuteen yhdenvertaisesti muiden kanssa. Palvelujen on tuettava vanhempia lapsesta huolehtimisessa. Tämä edellyttää joustavia ja räätälöityjä hoito- ja palvelujärjestelyjä. Uuden lainsäädännön on tuettava sitä, että vammaisen lapsen vanhemmat eivät syrjäydy työ- ja muusta elämästä. Lisäksi lain on velvoitettava viranomaisia tarkastelemaan perheen kokonaisuutta. Vammaispalvelujen saumaton yhteistyö muun muassa kuntoutus- ja apuvälinepalveluiden sekä varhaiskasvatuksen ja opetuksen kanssa on tärkeää.
Osallistujat painottivat, että lainsäädännön olisi varmistettava yleisten palveluiden ensisijaisuus ja sopivuus vammaisille lapsille ja heidän perheilleen. Uuden sosiaalihuoltolain palvelujen mahdollisuudet on tunnistettava ja hyödynnettävä paremmin myös vammaisten lasten ja nuorten kohdalla. Erityispalveluja järjestettäessä osallisuuden mahdollistaminen on otettava keskeiseksi tavoitteeksi. Rinnan lainsäädännön kehittämisen kanssa vammaiset lapset on otettava huomioon lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista.
Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää valmistelun edetessä teemakohtaisia seminaareja, työpajoja ja muita tilaisuuksia eri sidosryhmille. Virkavalmistelun tueksi ministeriö asettaa selvityshenkilön.
Vammaislainsäädännön uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan kokonaisuudessaan 1.1.2019.
Lisätietoja
neuvotteleva virkamies Jaana Huhta, STM, p. 0295 163 407, [email protected]