Uusi raportti luo kokonaiskuvan raha-automaattipelien haittojen hallinnasta

Pelihaittoja voidaan rahapelitoiminnassa parhaiten vähentää, kun toimenpiteissä otetaan huomioon kaikki haittoihin vaikuttavat eri asiat yhdessä. Näitä ovat pelien piirteet ja ominaisuudet, pelirajoitukset ja pelaamisen hallintakeinot, saatavuus ja saavutettavuus sekä rahapelien markkinointi.

Tämä sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijatyöryhmän johtopäätös sisältyy uuteen raporttiin, jota päätöksentekijät voivat hyödyntää ehkäisemään ja vähentämään rahapelaamisen sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia haittoja. 

Kokonaisvaltainen pelihaittojen hallinta on tehokkainta

Pelihaittojen hallintaa pitäisi arviointiryhmän mukaan räätälöidä entistä enemmän ottaen huomioon erilaiset pelaamisympäristöt ja jakelukanavat.

Rahapeliautomaattien hajasijoitukseen perustuvan mallin tulevaisuutta arviointiryhmä ei pidä mielekkäänä ratkaista irrallaan muista haittariskeihin vaikuttavista osatekijöistä. Haittojen torjuntaa voidaan tehostaa joko poistamalla hajasijoitetut automaatit kokonaan markkinoilta tai kehittää nykyistä mallia tehokkaammin haittoja torjuvaksi. 

Olemassa olevien automaattien siirtäminen nykyisiin tai niitä varten perustettaviin uusiin pelisaleihin ei sen sijaan ole raportin mukaan varteenotettava vaihtoehto.

Arviointiryhmä pitää tärkeänä, että yksinoikeusjärjestelmän mahdollisuudet haittojen ehkäisyssä
ja vähentämisessä otetaan käyttöön nykyistä järjestelmällisemmin kaikilla haittojen hallinnan osa-alueilla. 

Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisen pelitarjonnan saatavuutta pitäisi samalla pyrkiä vähentämään. Tämä on tärkeää siksi, että rahapelien toimeenpanoon kohdennettavat sääntelytoimet eivät ulotu tähän pelitarjontaan. 

Arviointiryhmä toteaa johtopäätöksenään, että raha-automaattipelien markkinoinnista pitäisi luopua kokonaan. Veikkaukselle olisi lisäksi asetettava velvollisuus informoida pelaajia raha-automaattipelien erityisestä haitallisuudesta.

Vertailumaista hyödyllistä oppia haittojen hallintaan

Raportin toinen osa käsittelee aiempaa tutkimusta pelihaittojen hallinnasta sekä kokemuksia Suomen lisäksi kuudesta vertailumaasta, joissa on Suomen tavoin hajasijoitettuja rahapeliautomaatteja. Näitä maita ovat Ruotsi, Norja, Tanska, Puola, Italia ja Iso-Britannia.

Selvityksen perusteella erityisen haitallista on, jos rahapeliautomaatteja on paljon ja ne sijaitsevat helposti saavutettavissa ympäristöissä ja että pelin ominaisuudet kannustavat pelaamisen jatkuvuuteen.  

Pelirajoituksilla voidaan oikein toteutettuna vähentää pelihaittojen riskiä. Pelaajan tunnistautuminen ei sinällään ole pelaamisen hallintakeino. Sen avulla on kuitenkin mahdollista tukea pelaamisen hallintaa esimerkiksi valvomalla estoja ja antamalla pelaajalle palautetta. Suomessa pakollisen tunnistautumisen laajentaminen lisää mahdollisuuksia ottaa käyttöön kattavia pelirajoituksia, peliestoja sekä pelaamisen hallinnan välineitä. 

Vertailumaista Norjassa pakollinen tunnistautuminen mahdollistaa jo nyt rajoitukset kaikkiin yksinoikeushaltijan peleihin. Ruotsissa ja Tanskassa on puolestaan keskitetty kieltorekisteri, johon kuuluvat kaikki raha-automaattipelien pelipaikat ja -tarjoajat. 

Suomessa pelataan selkeästi eniten automaattipelejä, mutta myös rahapelejä yleensä kuin muissa selvityksen vertailumaissa. Suomessa oli vertailumaista toiseksi eniten rahapeliautomaatteja henkilöä kohden, ja lisäksi ne ovat kaikkein laajimmassa määrin saatavilla arkiympäristöissä.

Raportin laadintaa on ohjannut sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä, jonka tehtävänä on arvioida rahapelien toimeenpanosta aiheutuvia haittariskejä ja haittoja. Raportin toisen osan ”Rahapeliautomaatteja ja automaattipelejä koskeva selvitys” ovat kirjottaneet Helsingin yliopiston tutkijat Tuulia Lerkkanen ja Virve Marionneau.

Rahapelien toimeenpanosta aiheutuvien haittariskien ja haittojen arviointiryhmän työ on osa sosiaali- ja terveysministeriölle arpajaislain (1047/2001) 52 §:ssä määriteltyä tehtävää seurata ja tutkia rahapelaamisesta aiheutuvia sosiaalisia, taloudellisia ja terveydellisiä haittoja sekä kehittää niiden ehkäisyä ja hoitoa. Asiantuntijaelimenä ryhmä tarkastelee rahapelien toimeenpanoa ja antaa siihen liittyviä ehdotuksia ja suosituksia.

• Rahapelien toimeenpanosta aiheutuvien haittariskien ja haittojen arviointiryhmän päätelmäthaittojen hallinnan tehostamistarpeista ja ryhmän ohjauksessa tehty selvitys (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:25)
• Rahapelihaitat
• Rahapelit (THL) 

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Mari Pajula, p. 0295 163 040 [email protected] (raportin johtopäätökset)
Tutkijatohtori Virve Marionneau, Helsingin yliopisto, p. 029 4123 768, [email protected] (raportin selvitysosa, maiden vertailu)    
Tutkimusjohtaja Matilda Hellman, Helsingin yliopisto, 0407600713, [email protected]