Hyppää sisältöön
Media

Suomen sosiaaliturvajärjestelmän rakenne poikkeaa muista maista

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 29.8.2022 14.00
Tiedote 189

Kansainvälinen vertailu perus- ja vähimmäisturvaetuuksista on julkaistu tänään. Selvityksessä kartoitettiin, löytyykö muista maista Suomeen verrattavissa olevia etuuksia työttömyyden, sairauden, lapsen syntymän, työkyvyttömyyden ja vanhuuden elämäntilanteissa. Sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman selvityksen toteutti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Suomen keskeiset sosiaalietuudet jaotellaan usein kolmeen tasoon: vähimmäisturvaan, perusturvaan ja ansiosidonnaiseen turvaan. Vähimmäisturvalla viitataan Suomessa yleensä toimeentulotukeen, jota voi saada vasta, kun muut etuudet eivät takaa riittävää toimeentuloa. Perusturvaetuudet ovat etuuksia, joita maksetaan esimerkiksi, jos henkilöllä ei ole riittävästi työhistoriaa, jotta olisi oikeutettu ansiosidonnaiseen turvaan. Näitä ovat mm. työmarkkinatuki, vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä takuu- ja kansaneläke. Jaottelun ulkopuolelle jäävät erilaiset kustannusten korvaukset kuten asumistuet, lapsilisät ja vammaistuet.
Selvityksessä kartoitettiin, löytyykö vastaavia perus- ja vähimmäisturvaetuuksia muista maista ja miten ne eroavat Suomen etuuksista. Selvitykseen valittiin viisi vertailumaata: Alankomaat, Iso-Britannia, Ruotsi, Tanska ja Viro.

Muissa maissa perusturvaa pääsääntöisesti vain työkyvyttömille ja ikääntyneille

Kaikissa vertailumaissa on vähimmäisturvaetuuksia, mutta toisin kuin Suomessa, erillisiä perus-turvaetuuksia löytyy kattavasti eri maista vain työkyvyttömille ja ikääntyneille. Työttömyyden, lapsen syntymän ja sairauden elämäntilanteissa maksettavia perusturvaetuuksia löydettiin vertailumaista vain vähän. Esimerkiksi työmarkkinatuen kaltainen työttömyysetuus, joka ei edellytä aiempaa työhistoriaa, on käytössä ainoastaan Ruotsissa ja sitäkin maksetaan vain aktivointitoimenpiteisiin osallistumisen ajalta. Muissa maissa työttömät ovat usein pääasiassa vähimmäisturvaetuuden piirissä.
”Katsauksemme perusteella perusturva on suomalaiselle järjestelmälle ja keskustelulle tyypillinen käsite ja ilmiö, eikä vastaavaa käsitettä löydy kansainvälisesti. Nämä suuret rakenteelliset erot on syytä pitää mielessä, kun vertaillaan eri maiden järjestelmiä”, sanoo THL:n tutkija Saija Iivonen.
Kattava perusturva tarkoittaa esimerkiksi sitä, että useampi ihminen on oikeutettu etuuteen. Perusturvan ja vähimmäisturvan keskeinen ero on nimittäin se, että perusturvaetuuden määrään ei yleensä vaikuta puolison tulot tai kotitalouden varallisuus.

Järjestelmien vertailu on vaikeaa, mutta mahdollista

Yksi tapa vertailla vähimmäisturvan tasoa ja koostumusta on keskittyä rajattuihin esimerkkitapauksiin. Selvityksessä tehdyt esimerkkilaskelmat kertovat, että Suomessa vähimmäisturvan taso on vertailumaiden keskitasoa. Monessa maassa nuorille maksetaan matalampaa vähimmäisturvaetuutta kuin varttuneemmille aikuisille, mutta Suomessa toimeentulotuen taso ei riipu aikuisen iästä. 
Vaikka Suomessa on suhteellisen kattavat perusturvaetuudet, perusturvan saajat saavat usein samanaikaisesti myös toimeentulotukea. Suomi ja Tanska erottuvat muista vertailumaista siinä, että pitkäaikaistyöttömän tulot muodostuvat poikkeuksellisen monesta samanaikaisesta etuudesta. Britanniassa, jossa on yhdistetty eri etuuksia yhteen etuuteen, työtön saa yleensä vain yhtä etuutta, jossa on monta osaa. 
”Useiden etuuksien samanaikainen saaminen on yksi seikka, joka voi tehdä järjestelmästä moni-mutkaisen asiakkaan näkökulmasta, kun eri etuuksia haetaan erikseen ja niihin liittyy erilaisia sääntöjä työnteon suhteen. Tähän on mahdollista kiinnittää sosiaaliturvauudistuksessa huomiota, jos poliittista tahtoa löytyy”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola. 

Meneillään olevassa sosiaaliturvauudistuksessa monimutkaisuus on nostettu yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi.

Lisätietoja

Mira Saloheimo, hallitussihteeri, STM, p. 029 516 3038, [email protected] (1.9.2022 saakka)
Essi Rentola, johtaja, STM, p. 029 516 3155, [email protected]
Saija Iivonen, tutkija, THL, p. 029 524 8337, [email protected]
Jussi Tervola, tutkimuspäällikkö, THL, p. 029 524 6134, [email protected]
 

Sivun alkuun