Ministeri Annika Saarikko
Suomen ensimmäinen imetyskoordinaattori on aloittanut työnsä
Kun nainen tulee äidiksi, hänen ensimmäinen tehtävänsä on opetella ruokkimaan vauvaa. Siihen luonto on antanut naisille loistavat edellytykset.
Mutta kuten kaikessa uuden oppimisessa, alku voi olla hankalaa. Suomalaiset naiset kuitenkin haluavat imettää, mikä on erittäin hyvä asia. Äidinmaito on vastasyntyneellä parasta ravintoa ja sisältää kaikki välttämättömät vitamiinit ja vasta-aineet.
Syystä tai toisesta olemme kuitenkin kaukana kansallisista ja kansainvälisistä suosituksista imetyksen ja erityisesti täysimetyksen keston suhteen.
Tuoreet äidit tarvitsevat tukea imetykseen.
Tuoreet äidit tarvitsevat imetyksen käynnistymiseen konkreettista apua siihen, miten vauva saa hyvän otteen ja imetys lähtee käyntiin. Alun jälkeen haasteena on tukea täysimetyksen toteutumista 4-6 kuukauteen saakka.
Äidin pitää saada myös tukea, jos imetys ei syystä tai toisesta onnistu. Äidit kokevat helposti syyllisyyttä ja vajavaisuutta, mutta hyvä äitiys ei riipu imetyksestä.
Jotta yhä useampi äiti pystyisi imettämään toivomansa ajan, täytyy kaikilla perheiden kanssa työskentelevillä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla olla perustiedot imetyksestä. Esimerkiksi äidin sairastuessa imetys voidaan yleensä turvata oikeilla hoito- ja lääkevalinnoilla.
Laadukkaalla, helposti saatavissa olevalla imetysohjauksella ja perheen psykososiaalisella tuella voidaan edistää imetystä ja parantaa yhdenvertaisuutta. Tällä hetkellä yhdenvertaisuus ei toteudu: vähän koulutetut ja nuoret äidit imettävät vähemmän kuin korkeasti koulutetut.
Suomesta imetyksen kärkimaa.
Imetyksen edistäminen on yksi tehokkaimmista ja vaikuttavimmista keinoista edistää lasten ja imettävien äitien terveyttä. Tästä syystä kansallisessa imetyksen edistämisen toimintaohjelmassa vuosille 2018-2022 Suomi on asettanut tavoitteekseen olla imetyksen kärkimaa.
Suomi on lisäksi sitoutunut kansainvälisiin terveyden edistämisen ohjelmiin ja strategioihin, joissa imetyksen edistäminen ja tukeminen ovat imetyksen kansanterveydellisten hyötyjen vuoksi esillä.
WHO:n Vauvamyönteisyysohjelma painottaa aitoa kohtaamista ja äidin ja perheen päätöksenteon kunnioittamista. Ohjelman on todettu edistävän täysimetyksen ja kokonaisimetyksen kestoa.
Tällä hetkellä imetysohjauksen laatu ja saatavuus vaihtelevat alueittain eikä kaikilla alueilla pystytä vastaamaan perheiden tarpeeseen saada vaativampaa imetysohjausta esimerkiksi imetyspoliklinikoilla. Ohjelma on tärkeä levittää ja juurruttaa kaikkiin synnytyssairaaloihin sekä äitiys- ja lastenneuvoloihin Suomessa. Kolmannen sektorin tarjoama vertaistuki ja yhteistyö ammattilaisten ja vertaistukijoiden kesken edistävät imetystä.
Kansallinen imetyskoordinaattori luo rakenteen imetysohjaukseen.
Imetyksen lisäämiseksi tarvitaan kansallista imetyksen edistämisen koordinointia. Suomen Vauvamyönteisyyskouluttajat ry keräsi adressin imetyskoordinaattorin saamiseksi, ja sen allekirjoitti 37 tahoa terveydenhuollon organisaatioista ja järjestöistä. Adressi luovutettiin minulle tammikuussa.
Nyt voin ilokseni kertoa, että kansallinen imetyskoordinaattori, Riikka Ikonen, on aloittanut työnsä THL:ssa nyt syyskuussa.
Kansallisen imetyskoordinaattorin työtehtävänä on suunnitella uuteen sote-palvelukokonaisuuteen toimiva, näyttöön perustuva ja perheitä lähellä oleva imetysohjauksen palvelurakenne yhteistyössä alueellisten toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa.
Lisäksi on tärkeää luoda kansalliset seurantaindikaattorit imetyksen yleisyydestä ja palvelujärjestelmän kyvystä vastata perheiden ohjaustarpeisiin. Niiden avulla voidaan seurata tavoitteeseen pääsemistä.
Yhteisenä tavoitteena on, että jokainen perhe saavuttaisi omien imetystoiveiden mukaisen imetyksen. Imetyskoordinaattorin avulla Suomi ottaa uusia askeleita kohti imetys- ja vauvamyönteisempää yhteiskuntaa.
Annika Saarikko
Perhe- ja peruspalveluministeri