STM pyytää lausuntoja rokotusasetuksen muuttamisesta
Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (ns. rokotusasetus). Lausuntoaika päättyy 13.4.2021.
Täsmennys rokotusjärjestykseen ja muutokset rokotusten antamisoikeuteen
Esityksen mukaan riskiryhmien, sosiaali- ja terveydenhuollon koronapotilaita hoitavan henkilökunnan ja iäkkäiden henkilöiden rokottamisen jälkeen muut ihmiset rokotettaisiin koko maassa ikäryhmittäin. Rokotukset toteutettaisiin iän mukaan alenevassa rokotusjärjestyksessä: 60-69-vuotiaat, 50-59-vuotiaat, 40-49-vuotiaat, 30-39-vuotiaat ja 16-29-vuotiaat.
Asetusluonnoksessa esitetään myös, että rokotuksen voisi jatkossa antaa pistoksena myös hammaslääkäri. Lisäksi sen voisi ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena vastedes antaa terveydenhuollon ammattiin eli lääkäriksi, hammaslääkäriksi, sairaanhoitajaksi, terveydenhoitajaksi tai kätilöksi opiskeleva. Tällä hetkellä rokotuksen saa antaa vain lääkäri tai rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö.
Rokotusten alueellinen kohdentaminen olisi väliaikaisesti mahdollista
Rokotteita voitaisiin asetusehdotuksen mukaan väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti, mikä voimassa olevan asetuksen mukaan ei ole mahdollista. Ehdotettu muutos olisi määräaikainen, ja se olisi voimassa 31.5.2021 asti.
Kohdentaminen tapahtuisi yhdenmukaisin ja avoimesti määritellyin epidemiologisin perustein kaikkialla Suomessa. Asetusluonnoksessa varmistetaan se, ettei mikään alue jää ilman rokotteita. Huomioon otetaan myös rokotteiden saatavuus Suomeen ja logistiset haasteet.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) voisi jakaa osan yksittäisistä rokote-eristä kohdennetusti siten, että rokotemäärä olisi suhteutettu sairaanhoitopiirin alueen väestön lukumäärään, 14 edeltävän päivän covid-19-tapausten määrään ja 14 edeltävän päivän erikoissairaanhoitoon joutuneiden määrään keskenään yhtä suurella painotuksella. Lisäksi edellytettäisiin, että riskiryhmät ja yli 70-vuotiaat henkilöt ovat saaneet ensimmäisen rokoteannoksensa eikä kohdentaminen estäisi tai viivästyttäisi henkilöä saamasta rokotussuojan muodostumiseen tarvittavaa tehosterokotetta.
Rokotusten kohdentaminen pahimmilla epidemia-alueilla rauhoittaisi tilannetta kriittisillä alueilla. Tämä ehkäisisi myös tartuntojen leviämistä, ja näin vähentäisi muiden alueiden riskiä epidemian pahenemisesta.
Lisätietoja:
osastopäällikkö Jari Keinänen, [email protected]
lakimies Mirka-Tuulia Kuoksa, [email protected]
hallitusneuvos Liisa Katajamäki, [email protected]