Sosiaaliturvan arvot ja tulevat kehityssuunnat komitean keskusteltavana
Sosiaaliturvakomitea kokoontui maanantaina 4.10. työkokoukseen keskustelemaan sosiaaliturvan arvoista, periaatteellisista valintakysymyksistä ja niihin liittyvistä käsitteistä. Keskustelun perustana ovat komitean kannanottojen luonnoksen työstämisessä esiin nousseet kysymykset ja kommentit.
Keskustelukysymykset oli jaettu neljään paneeliin:
- Syyperusteisuus ja velvoitteet,
- Etuuksien väliin putoamiset ja tulottomuus,
- Työkyky ja palvelut,
- Asuminen ja nuoret.
- Syyperusteisuus ja velvoitteet
Ensimmäisessä paneelissa sosiaaliturvakomitea keskusteli, millä perusteella ensisijaista sosiaaliturvaa tulevaisuudessa myönnetään. Edellytetäänkö edelleen syytä? Koskeeko valinta sekä perusturvaa että ansioturvaa? Voiko turva olla yksilöllistä, jos se ei ole syyperusteista? Voiko yhteisö asettaa ehtoja ja odotuksia etuuden saannille?
Komitealle kuvattiin pohjoismaisen syyperustaisen järjestelmän tavoittelevan ”kirurginveitsen tarkkuudella annosteltua oikeudenmukaisuutta”. Syyperusteisuus antaa mahdollisuuden tähdätä turvan yksilölliseen räätälöitymiseen, toisaalta se lisää myös monimutkaisuutta. Muihin Pohjoismaihin verrattuna rahaetuuksien maksaminen jatkuu Suomessa pitkään ilman muita tukitoimenpiteitä, kuten pääsyä tai velvollisuutta osallistua palveluihin. Toisaalta Suomi on onnistunut hyviin poistamaan sosiaaliturvaan liittyviä stigmoja.
Syyperusteisuudesta keskusteltiin sekä ideologisena, arvoihin ja ihmiskuvaan perustuvana valintana että käytännöllisenä kysymyksenä. Vastaako nykyinen järjestelmä nykyyhteiskunnan riskeihin? Entä tulevaisuuden?
Komitea keskusteli vilkkaasti myös vaihtoehtoisista sosiaaliturvan malleista, erityisesti perustulosta, mutta myös perustilistä ja negatiivisesta tuloverosta. Keskustelussa nousi esiin tarve tehdä selvitystä vaihtoehtoisista malleista, vaikka syyperusteisen järjestelmän ongelmia työstetäänkin samaan aikaan.
Keskustelun aiheita olivat myös muun muassa perusturvan ja ansioturvan erilaiset logiikat, syyperusteisten etuuksien yhdistäminen, elämänkaariajattelu, etuuksien ja palvelujen yhteensovittaminen, koronanjälkeinen yhteiskunta, digitalisaatio, lapset sosiaaliturvassa.
Monessa puheenvuorossa nostettiin esiin se, että etuuksille tulee ja on mahdollista tulevaisuudessa asettaa ehtoja ja että ihmisten toimintaan on oikeutettua kohdistaa odotuksia.
Etuuksien väliin putoamiset ja tulottomuus
Toisen paneelin alussa todettiin, miten korona-aika on osoittanut Suomen sosiaaliturvamallin vahvuuden: etuuksilta ei juurikaan putoa kokonaan pois. Järjestelmä ei kuitenkaan ole täydellinen, varsinkaan, jos tavoitellaan tilaa, jossa jokaiselle löytyy ensisijainen etuus.
Toimeentulotuen rooli osana sosiaaliturvan rakennetta nousi komitean puheenvuoroissa vahvasti esiin.
Komiteaa haastettiin myös pohtimaan käytännön tasolla, miten etuuksien yhdistäminen toteutettaisiin ja mitä se tarkoittaisi. Miten etuuden saajia ohjattaisiin palveluihin? Miten etuuden tarve määriteltäisiin tai tarkistettaisiin?
Työkyky ja palvelut
Kolmas paneeli käsitteli työkykyä ja palveluita. Sen aikana pohdittiin, ohjaako nykyinen järjestelmä keskittymään enemmän työkykyyn vai työkyvyttömyyteen. Keskustelussa nousi esiin erityisesti etuuksien ja palvelujen erillisyys.
Keskustelijat pohtivat myös, pitäisikö työkyvyttömyysetuuksia yhdistää. Määräaikaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä on monessa maassa luovuttu viime vuosina. Nämä uudistukset muissa maissa päätettiinkin käydä läpi pohjustukseksi komitean jatkotyölle.
Asuminen ja nuoret
Neljäs paneeli yhdisti asumisen ja nuorten kysymykset. Paneelissa pohdittiin asumistuen yksilöllistämistä. Komitealle kerrottiin Kelan tuoreista laskelmista, joiden mukaan tuen yksilöllistäminen nykyisillä ehdoilla ja tasoilla nostaisi huomattavasti sen kokonaismenoja. Keskustelussa käsiteltiin myös laajemmin asumisen kokonaisuutta ja esimerkiksi asumistuen enimmäismääriä ja vuokratasoa.
Toiseksi keskusteltiin nuorten itsenäistymisvaiheen tuista. Eritoten käsiteltiin tilanteita, joissa nuorella ei ole opiskelupaikkaa tai työtä. Toimeentulotukea saava nuori ei välttämättä hahmota opiskelun hyödyllisyyttä tai luota siihen ja epäröi opintojen aloittamista opintotuen lainapainotteisuuden vuoksi. Komitea pohti erilaisia yksilöllisiä elämäntilanteita ja tukien merkitystä elämässä etenemisen kannalta.
"Miten saamme kaksi asiaa, kimppa-asumisen ja opiskelun, houkuttelevammaksi?" summasi komitean puheenjohtaja Pasi Moisio neljännen paneelin keskustelun.
- Lue myös: Kelan tutkimusblogi: Asumistuki yksilölliseksi?Linkki toiselle sivustolle (linkki lisätty 8.10.2021)
Oikeudet ja tasa-arvo eivät voi toteutua ilman vastuuta ja solidaarisuutta
Valtiotieteiden tohtori Markku Lehto alusti hyvinvointiyhteiskunnan arvoista, niiden historiallisesta kehityksestä ja nykyisestä tilasta.
"Ranskan suuren vallankumouksen kolme tavoitetta, vapaus, veljeys ja tasa-arvo ovat toisiaan täydentäen ohjanneet hyvinvointivaltion syntyä ja kehitystä. Menestys on ollut huikea, mutta jotain on jumissa. Solidaarisuus kaipaa herättelyä. Solidaarisuus sitoo osapuolet yhdessä ponnistelemaan tavoitteen saavuttamiseksi. Se perustuu luottamukseen, osallisuuteen ja yhteiseen käsitykseen vastavuoroisuudesta. Olemme vastuussa toisillemme ja toisistamme", toteaa Lehto.
Komitean jäsenmuutos
Komitean jäsenenä aloitti kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen. Hän tulee Juhana Vartiaisen tilalle.
Seuraavat kokoukset ja työkokoukset
Sosiaaliturvakomitea kokoontuu seuraavaan varsinaiseen kokoukseensa maanantaina 11.10.2021. Sen aiheita ovat perusturvan riittävyyden arviointi, vaihtoehtoisten sosiaaliturvan mallien käsittely komiteassa ja kannanottoluonnoksen jatkotyöstö.
Marraskuun työkokous 8.11.
- Kannanottojen työstäminen; Välimietinnön rakenteen suunnittelu
Marraskuun kokous 29.11.
- Työelämän murros; Asumis- ja työperusteinen sosiaaliturva ja kansainvälinen liikkuvuus; Muut sovittavat teemat; Kannanottojen työstäminen; Ongelmaraporttien lopullisten versioiden hyväksyminen
Tammikuun kokous 31.1.
- Toimeenpano ja digitalisaatio, Tiedonhallinta ja tietosuoja, Kannanottoluonnoksen periaatteiden hyväksyminen
Helmikuun työkokous 14.2.
Maaliskuun kokous 21.3.
Huhtikuun työkokous 25.4.
Toukokuun kokous 23.5.
Kokousmateriaali:
- Sosiaaliturvakomitean työkokouksen esitysdiat 4.10.Tiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 1MB (linkki lisätty 8.10.2021)
Lisätietoja:
sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja, tutkimusprofessori Pasi Moisio, p. 029 524 7228, pasi.moisio@thl.fi
sosiaaliturvakomitean 2. varapuheenjohtaja, osastopäällikkö Heli Backman, p. 0295 163 668
sosiaaliturvakomitean 3. varapuheenjohtaja, johtaja Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085
viestintäasiantuntija Tuulia Nieminen, p. 0295 163 635
Pasi Moisiota lukuun ottamatta sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi