Sosiaali- ja terveysjärjestöjen itsenäinen toiminta on turvattava tulevassa rahoitusmallissa

Veikkausvoittovarojen hupeneminen ja Veikkauksen edunsaajien tuleva rahoitustaso ja -malli ovat olleet vilkkaan julkisen keskustelun aihe. Julkisessa keskustelussa on korostunut erityisesti tieteen rahoituksen heikkenemisen uhka, ja vähemmälle huomiolle ovat jääneet muut edunsaajat.

Pelituotoilla rahoitetaan tieteen lisäksi myös sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, taidetta ja kulttuuria, urheilua ja liikuntaa, nuorisojärjestöjä ja -työtä sekä raviurheilua ja hevoskasvatusta. Veikkauksen tulouttamista rahapelituotoista jaetaan tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön kautta 43 %, opetusministeriön 53 % ja maa- ja metsätalousministeriön 4 %.

Veikkauksen tuotot ovat ehtyneet rahapelihaittojen ehkäisemiseksi tehtyjen toimenpiteiden seurauksena. Lisäksi korona on sulkenut pelikoneita ja vähentänyt pelaamista. Rahapelaaminen on merkittävä kansanterveydellinen ja sosiaalinen ongelma, joten pelihaittojen ehkäisyyn panostaminen ja rahapelaamisen voimakkaampi rajoittaminen on aiheellista. Seurauksena on kuitenkin edunsaajien rahoitustason aleneminen.

Hallitus on kompensoinut edunsaajille tuottojen vähenemistä tänä ja tulevana kahtena vuonna. Samalla on käynnistynyt keskustelu järjestöjen tulevasta rahoitusmallista. Hallitus ja eduskunta pohtivat syksyn aikana, miten sote-järjestöjen ja muiden edunsaajien rahoitus järjestetään vuoden 2023 jälkeen.

Kansalaisjärjestöt demokratian kivijalkana

Veikkauksen edunsaajien tekemän työn merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle on valtava. Järjestöt tuottavat tärkeitä palveluita ja toimintoja, mutta niillä on myös demokratiarooli. Kansalaistoiminta ja kansalaisjärjestöt ovat kansanvallan kivijalka. Ilman aktiivista ja itsenäistä kansalaisyhteiskuntaa ei ole toimivaa demokratiaa.

Kansalaisjärjestöt organisoivat ihmisiä yhteistoimintaan ja antavat äänen erilaisille ihmisryhmille. Kansalaisjärjestöt tuovat asioita julkiseen keskusteluun ja sitä kautta myös päätöksenteon agendalle. 

Järjestöt ovat yhteiskunnan tuntosarvia: ne löytävät sellaisia ihmisryhmiä, jotka eivät saa muuten tukea ja nostavat esille puutteita yhteiskunnan toiminnassa. Niiden vaikuttamistyö on välttämätöntä, jotta erilaisten ihmisten tarpeet tulisivat huomioiduksi myös päätöksenteossa ja julkisten palveluiden toiminnassa.

Mikäli järjestöjen rahoitus päätetään siirtää suoraan valtion budjettiin, on tärkeää varmistaa kansalaisjärjestökentän itsenäisyys. Järjestöjen rahoitus ei voi seilata ennakoimattomasti poliittisten suhdanteiden mukaan. Järjestöjen on uskallettava arvostella valtaapitäviä pelkäämättä budjettileikkauksia. Tarvitaan siis palomuureja, jotka varmistavat järjestöjen autonomian ja rahoitustason ennustettavuuden.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt osana hyvinvointivaltiota

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistajia. Järjestöt täydentävät julkista sektoria, kehittävät ja tuottavat palveluita sekä kokoavat yhteen vapaaehtoisia. 

Monet sote-järjestöt organisoivat laajaa auttamistyötä sekä kouluttavat vapaaehtoisia. Järjestöjen toiminta tavoittaa huono-osaisia ja viranomaistoiminnan ulkopuolelle jääviä henkilöitä. Järjestöt ovat myös merkittävä työllistäjä ja työttömien tukija. Järjestöt toteuttavat keskusteluapua ja vertaisryhmiä, joita ei ole riittävästi tarjolla julkisissa palveluissa.

Järjestöjen toiminta on tärkeä osa hyvinvointitaloutta. Pelkästään järjestöjen ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä työ tuottaa oletettavasti merkittävästi enemmän säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin kuin mitä siihen sijoitetaan. 

Meidän hallituksessa ja eduskunnassa on pyrittävä löytämään ratkaisu, joka turvaa järjestöjen tekemää tärkeää työtä ennustettavasti. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituspohjan vaarantumisella voisi olla vakavia vaikutuksia hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden kannalta. Järjestöjen toiminnan supistuessa moni järjestöjen toiminnan piirissä oleva ihminen voisi jäädä ilman tukea ja vastaavasti julkisten palvelujen kysyntä voisi kasvaa.

Toimintaympäristö laajasti muutoksessa

Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on edessään myös muita toimintaympäristön muutoksia. Sote-uudistuksen myötä järjestöjen tulee rakentaa yhteistyötä tulevien hyvinvointialueiden kanssa ja uudistaa yhteistyötään kuntien kanssa. Sote-uudistuksen valmistelussa on tunnistettu järjestöjen merkitys ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä osallisuuden vahvistamisessa. Tämän vuoksi kunnan ja hyvinvointialueen rooli järjestöjen kanssa tehtävässä yhteistyössä ja toiminnan edellytysten edistämisessä on kirjattu lainsäädäntöön.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat osoittaneet tärkeytensä ja ketteryytensä myös koronakriisin oloissa. Järjestöjen työtä tarvitaan laajasti myös kriisistä toipumiseksi ja sosiaalisen kriisin ehkäisemiseksi.

Kaiken tämän muutoksen keskellä on ensiarvoisen tärkeää taata elinvoimaisen, aktiivisen ja itsenäisen kansalaisyhteiskunnan sekä laajasti hyvinvointia tuottavan sosiaali- ja terveysjärjestötoiminnan edellytykset.

Hanna Sarkkinen
sosiaali- ja terveysministeri