Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiolle tarvitaan yhteinen visio

Rahoitus- ja henkilöstövajeesta kärsivä julkinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä kaipaa uudistuksia, jotka lisäävät tuottavuutta. Tämä tarkoittaa uutta teknologiaa hyödyntäviä toimintamalleja. Digitaaliseen asiointiin, automaatioon ja erityisesti nopeasti kehittyviin tekoälyteknologioihin kohdistuu merkittäviä odotuksia.

Strateginen suunta hukassa?

Ministeriöiden ja alueiden resurssit ovat viime vuosina kohdistuneet sote-uudistuksen hallittuun ja häiriöttömään toteutukseen. Nopeatempoisen muutoksen keskellä ei ole ollut mahdollista tarkastella digitalisaation rakenteellisia kysymyksiä tai strategisia kehittämistarpeita.

Kanta-palveluja on kehitetty jo yli kymmenen vuoden ajan, mutta tavoitellut hyödyt ovat edelleen osin toteutumatta. Valtakunnalliset ja alueelliset ICT-ratkaisut eivät muodosta selkeää kokonaisuutta vaan ovat paljolti rinnakkaisia. Viime vuonna valmistunut VTV:n tarkastuskertomus paljastaa, että nykymuotoisena Kanta-palvelujen ammattilaisille tuottama lisäarvo on jäänyt varsin pieneksi. 

Valtio on myös ohjannut hyvinvointialueita hankkimaan yhteistyössä laaja-alaisia tietojärjestelmiä. Yhteisiä hankintoja koskeva päätöksenteko on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi ja tavoite on karkaamassa käsistä. Tämä voi kostautua pitkällä aikavälillä. Kuntapohjaisten ICT-ratkaisujen siirtäminen hyvinvointialueille aiheutti arviolta 1,1 miljardin euron kustannukset ja mikäli yhteistyöalueiden rooli vahvistuu jatkossa, edessä voi olla uusi satojen miljoonien eurojen muutoshanke.

Edellisten hallituskausien aikana on kehitetty lukuisia toisistaan irrallisia digitaalisia asiointipalveluja. Asiakkaille on tarjolla runsaasti erilaisia sähköisiä palveluja, mutta vain vähän aidosti digitaalista asiointikokemusta. On ymmärrettävää, että alueilla on tarve luoda nopeasti omia digiklinikoitaan, mutta samalla olisi kuitenkin järkevää käydä yhteistä keskustelua siitä, miten jo tehdyt investoinnit saadaan hyödynnettyä.

Hyödyntämättömiä mahdollisuuksia on paljon

Haasteiden lisäksi lähihistoriaan mahtuu myös onnistumisia. Sähköiset reseptit toimivat kaikkialla Suomessa ja ne ovat itsestään selvä osa palvelujärjestelmän toimintaa. Enää on vaikea kuvitella tilannetta, jossa paperille kirjoitettua reseptiä pitäisi kuljettaa mukana ja jossa reseptien uusiminen edellyttäisi kasvokkain tapahtuvaa asiointia.  Vastaava kehitys on mahdollinen myös muissa asioissa. 

Esimerkiksi neuvonta- ja oirearviopalvelujen sisällön ei pitäisi vaihdella aluekohtaisesti vaan ne voitaisiin toteuttaa yhdessä. Jos ajatusta jatkaa pidemmälle, myös tietty osa alueellisista digiklinikoista voisi perustua kansalliseen ratkaisuun. Kokonaan digitaalisessa kanavassa ratkaistavat ongelmat voitaisiin hoitaa kansallisessa digiklinikassa, mikä mahdollistaisi niukan henkilöstön tasaisen jakautumisen koko Suomeen.

Entä kuinka monta sote-tietojärjestelmää Suomeen kannattaa rakentaa? Tietojärjestelmiä ei voida kokonaan erottaa hyvinvointialueiden palvelu- tai hallintoprosesseista ja osa niistä on välttämätöntä toteuttaa aluekohtaisesti. Tästä syystä huomio kannattaisi kiinnittää lukumäärän sijaan tietojärjestelmien väliseen työnjakoon. 

Esimerkiksi asiakastietojen säilyttäminen, päätöksenteon tuki ja tähän liittyvät tekoälyratkaisut, lähetteet ja viestinvälitys ovat reseptien ohella toiminnallisuuksia, jotka voitaisiin toteuttaa valtakunnallisesti. Niiden keskittäminen voisi yksinkertaistaa alueellisia tietojärjestelmiä ja tehdä niiden muokkaamisesta edullisempaa.

Askelmerkit määriteltävä nyt

Strategisen suunnan korjaamiseksi tarvitaan valtion ja hyvinvointialueiden yhteinen pitkän aikavälin visio ja sen toimeenpanosuunnitelma investointeineen ja lainsäädännön muutoksineen. On myös tärkeää, että eteneminen kohti uutta toteutetaan vaiheistaen, koska monilla alueilla on jo tehty laaja-alaisia ICT-investointeja, joiden elinkaari päättyy vasta 2030-luvulla. 

Askelmerkit on määriteltävä nyt ja tästä syystä sosiaali- ja terveysministeriö asettaa työryhmän digitalisaation ja tiedonhallinnan pitkän aikavälin suuntaamiseksi. Näillä näkymin ryhmän toimikausi kestää kuluvan vuoden loppuun saakka. Kutsut ryhmään osallistumiseksi lähetetään pikapuoliin kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueille sekä muille keskeisille vaikuttajille.
 

erityisasiantuntija Markku Heinäsenaho, sosiaali- ja terveysministeriö