Ikääntyneiden sairaudet ja vahvat lääkkeet heikentävät ajokykyä

Kun väestö ikääntyy, samalla myös iäkkäiden kuljettajien määrä kasvaa. Vaikka suurin osa ikäihmisistä selviää liikenteessä hyvin, on joukossa myös niitä, joiden ajokyky on heikentynyt. Näiden ihmisten löytämiseksi iäkkäiden autoilijoiden lääkärintarkastuksia on laajennettu. Muutokset tulivat voimaan tammikuussa uuden ajokorttilain säännösten myötä.

"Korkea ikä korreloi jonkin verran liikenneonnettomuuksien kanssa. Laajennetuilla terveystarkastuksilla yritetäänkin nyt löytää ne kuljettajat, joiden ajokyky on heikentynyt", toteaa hallitusneuvos Anne Koskela.

Laajennetuissa terveystarkastuksissa kiinnitetään huomiota ikääntymisen vaikutuksiin, kuten aistitoimintojen, muistin, havainnointikyvyn ja fyysiseen toimintakyvyn heikkenemiseen. Tarkastuksissa huomioidaan erityisesti sairauksien ja lääkityksen yhteisvaikutuksia.

"Ikääntyneillä on useampia sairauksia, ja monien vahvojen lääkkeiden käyttö on yleisempää. Vaikka yksittäinen sairaus ei vielä heikentäisi ajokykyä, voivat yhteisvaikutukset olla merkittäviä", Koskela toteaa.

Nyt alkavat terveystarkastukset ovat laajempia kuin aiemmat ikäkausitarkastukset. Myös niiden sisältöä on tarkennettu ja yhdenmukaistettu.

Laajennettu terveystarkastus tehdään ensimmäistä kertaa noin 70-vuotiaille ja siitä eteenpäin aina viiden vuoden välein. Ammattikuljettajille ja raskaiden ajoneuvojen kuskeille tarkastuksia tehdään useammin.

Uudistus täydentää vuonna 2011 voimaan tulleen ajoterveysasetuksen terveysvaatimuksia. Jo silloin lääkärit velvoitettiin tarkastelemaan henkilön ajoterveyttä kokonaisuutena.

"Ikääntyneiden laajennetut terveystarkastukset eivät siis suoranaisesti lisää tarkastusten määrää tai aseta uusia vaatimuksia. Nyt kontrollia vain on tarkennettu", Koskela selventää.

Ikääntyneiden kuljettajien määrä on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi ja kasvaa yhä. Kun vuonna 1990 ajokortti oli noin 70 000 yli 70-vuotiaalla, niin vuonna 2011 kortti oli jo 300 000 iäkkäällä kuskilla.

Osa ikääntyneistä lopettaa ajamisen vapaaehtoisesti, mutta osa haluaa pitää kortista kiinni viimeiseen asti. Reaktio on Koskelan mukaan ymmärrettävä.

"Hankaloittaahan ajokortin puuttuminen käytännön elämää, kun asioille ei pääse enää yhtä helposti."

Ajokorttilain ja ajoterveysasetuksen uudistaminen on saanut osakseen myös kritiikkiä. Esimerkiksi optikot ovat huolissaan siitä, että perusterveydenhuollon lääkäreillä ei ole välineitä mitata autoilijoiden näkökykyä, kuten hämäräajoon vaikuttavaa kontrastinäköä.

Aiemmin kuskeille on tehty erillisiä näöntarkastuksia, mutta ne jäivät pois ajokorttilain muutosten yhteydessä. Nyt näkökyky tarkastetaan osana lääkärintarkastuksia.

"Esimerkiksi kontrastinäön mittaaminen on uusi asia lääkäreille, ja se herättää aluksi hämmennystä. Mittaukset pitäisi kuitenkin pystyä tekemään ilman erityisiä välineitä", Koskela sanoo.

Jos tilanne on epäselvä, kannattaa potilas lähettää silmälääkärille.

"Tämä voi aluksi aiheuttaa lisätyötä, mutta ajan mittaa lääkärit oppivat seulomaan joukosta ne, joille erilliset mittaukset on tehtävä", Koskela vakuuttaa.

Ongelmia voi aiheuttaa myös se, että potilaat käyvät usean eri lääkärin luona, jotta saisivat sopivia lausuntoja. Tilanne ei kuitenkaan ole Koskelan mukaan uusi.

"Sama vaara on ollut olemassa ennenkin. Suositeltavaa olisi, että tarkastuksen tekee perusterveydenhuollon lääkäri, joka tuntee potilaan."

Ministeriö päivittää parhaillaan lääkäreille tarkoitettuja soveltamisohjeita. Ne valmistuvat tämän kevään aikana. Ajoterveyden arvioinnissa käytettävät päivitetyt lomakkeet valmistuvat helmikuussa.

Maija Luotonen