Selvitys: Kilpailukykysopimus vaikutti pysyvästi sosiaaliturvamaksujen jakautumiseen
Sosiaali- ja terveysministeriön tilaamassa selvityksessä käsitellään sosiaaliturvamaksujen maksuosuuksien siirron vaikutuksia sekä yleisemmin sosiaaliturvamaksujen käyttöä talouspolitiikan välineenä. Selvityksen on toteuttanut Labore.
Työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät neuvottelutulokseen työmarkkinoiden kilpailukykysopimuksesta 29.2.2016. Sosiaaliturvamaksujen osalta sopimukseen sisältyi työntekijän työeläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun korottaminen ja työnantajan näiden maksujen alentaminen vastaavalla määrällä. Lisäksi sopimuksen mukaan työnantajan sosiaaliturvamaksun alennus olisi vuodesta 2020 lukien vähintään 0,58 prosenttiyksikköä.
Alkuvuodesta 2023 on julkisuudessa käyty keskustelua siitä, pitäisikö nämä kilpailukykysopimuksen yhteydessä muutetut sosiaaliturvamaksujen maksuosuudet palauttaa kilpailukykysopimusta edeltävälle tasolle.
Selvityksessä käsitellään sosiaaliturvamaksujen maksuosuuksien siirron vaikutuksia, sekä yleisemmin sosiaaliturvamaksujen käyttöä talouspolitiikan välineenä. Lisäksi raportissa esitetään vertailu sosiaaliturvamaksujen jakautumisesta työnantajien ja palkansaajien välillä Suomessa ja Suomen keskeisissä verrokkimaissa Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Saksassa.
Raportin mukaan kilpailukykysopimuksesta jäi lopulta jäljelle vain sosiaaliturvamaksujen taakanjaon muutos. Se alentaa työnantajien työvoimakustannuksia, vähentää vakuutettujen nettotuloja ja aikaansaa julkiseen sektoriin rahoitusvajetta. Tätä kautta sosiaaliturvamaksujen muuttaminen aikaansaa muutospainetta myös julkiseen menotalouteen ja mahdollisesti muihin veroihin. Lisäksi aiemman empiirisen tutkimuksen valossa voidaan olettaa, että pidemmällä aikavälillä työnantajien maksuista ainakin osa siirtyy palkansaajien maksettavaksi. Verovaikutusten arviointi todettiin haastavaksi.
Raportin laskelmien mukaan vakuutettujen sosiaaliturvamaksujen palautus vuoden 2022 tasolta vuoden 2016 tasolle alentaisi vakuutetun maksuja yhteensä 1,68 prosenttiyksikköä. Sosiaalivakuutusmaksujen palautus vuoden 2016 tasolle lisäisi työntekijöiden tuloja 1644 miljoonaa euroa. Verotus kiristyisi vajaalla miljardilla eurolla niin, että nettovaikutus olisi vajaat 700 miljoonaa euroa. Sosiaalivakuutusmaksujen palautus vuoden 2021 tasosta nostaisi työantajien keskimääräisiä maksuja yhteensä 2,42 prosenttiyksikköä. Tämä lisäisi julkisen sektorin tuloja vuoden 2021 palkkasumman perusteella 1487 miljoonaa euroa. Yritysveroprosentti liudentaisi tämän vaikutuksen 1189 miljoonaan euroon. Julkista taloutta sosiaaliturvamaksujen palautus vuoden 2016 tasolle ja maksuperusteisiin vahvistaisi 723 miljoonalla eurolla.
Lisätietoja:
valtiosihteeri Juho Orjala, p. 0295 163 424, [email protected]