Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Perhe-eläketurva muuttuu maailman mukana

Sosiaali- ja terveysministeriö
23.4.2021 9.26
Kolumni

Hallitus antoi eilen eduskunnalle esityksen perhe-eläketurvan uudistamisesta. Viimeisestä uudistuksesta onkin kulunut jo 30 vuotta. Perhe-eläkkeitä koskeva lainsäädäntö on pysynyt lähes muuttumattomana vuoden 1990 uudistuksen jälkeen. 

Perhe-eläkkeiden turvaaminen kattavasti lakisääteisissä eläkejärjestelmissä on ollut pitkän aikavälin kehityksen tulos. 1960-luvulla Suomessa havahduttiin tarpeeseen turvata leskien ja orpojen toimeentulo lainsäädännöllä. Vuoden 1960 väestölaskennan mukaan Suomessa oli noin 30 000 naispuolista leskeä, joilla oli lapsi huollettavanaan. Näiden leskien huollettavana oli arviolta 56 000 alle 18-vuotiasta lasta. Aluksi leskistä vain naisten katsottiin olevan turvan tarpeessa ja lisäksi lapsille tuli oikeus lapseneläkkeeseen.

Seuraavaa uudistusta saatiin odotella parikymmentä vuotta. Viimein vuonna 1990 voimaan tulleessa uudistuksessa mm. miehet saivat oikeuden leskeneläkkeeseen. Vuonna 1990 otettiin käyttöön myös ns. eläkesovitus, jossa lesken oma työeläke tai sitä vastaava tulo voi vähentää leskeneläkkeen määrää.

Yhteiskunnalliset ja perheiden rakenteissa tapahtuneet muutokset uudistusten taustalla

Vuoden 1990 uudistuksen perusteet olivat osin varsin samanlaiset kuin nyt esitetyn uudistuksen. Perusteena olivat esimerkiksi yhteiskunnassa ja perheiden rakenteissa tapahtuneet muutokset. Näitä ovat esimerkiksi naisten työssäkäynnin lisääntyminen, ja toisaalta avioerojen, avoliittojen ja yksinhuoltajaperheiden määrän lisääntyminen. 

Kun maailma muuttuu ja laki pysyy samana, niin maailmassa tapahtuneet muutokset käytännössä muuttavat lain tavoitteiden toteutumista. Kuten sitä, kuka viime kädessä tulee turvatuksi perhe-eläkkeellä. Nykyiset kehityssuunnat vähitellen kaventavat esim. leskeneläkkeeseen oikeutettujen piiriä, mikä vaikuttaa huoltajansa menettäneen lasten elatukseen. Toisaalta harveneva leskeneläkkeeseen oikeutettujen joukko saa eläkettä yhä pidemmän ajan. Kun perhe-eläketurva on kollektiivisesti rahoitettua sosiaaliturvaa, järjestelmän tulee olla perusteltu sekä etuudensaajien että etuuden rahoittajien näkökulmasta.

Alaikäisten lasten toimeentulon turvaaminen keskeinen tavoite

Uudistusesityksessä yksi keskeinen näkökohta on lapsen turvan parantaminen. Myös tämä tavoite on tuttu vuoden 1990 uudistuksesta, mutta maailma on tässäkin suhteessa muuttunut. Nykyään kouluttautuminen on yhä tärkeämpää, ja sitä silmällä pitäen tarve jatkaa lapseneläkettä nykyistä kaksi vuotta pidempään voidaan nähdä yhteiskunnallisen muutoksen seurauksena.

Nykyisin lapsiperheessä, jossa perheeseen kuuluu myös leskeneläkkeensaaja, elatusta koko perheen tasolla tuetaan enemmän kuin silloin, kun vain lapsia on perhe-eläkkeen saajana. Näin ollen perhe-eläketurva on suhteellisesti heikompi esim. molemmat vanhempansa menettäneillä lapsilla. Lisäksi nykyisin vastaavasti heikompaa turvaa saavat lapset, joiden vanhemmat ovat eläneet keskenään avoliitossa. Uudistuksessa näihin ongelmiin puututaan lapsen oikeudella lesken perhe-eläkeosuuteen silloin, kun leskeneläkkeen saajaa ei ole sekä yhteistaloudessa eläneen puolison leskeneläkeoikeudella.


Hanna Tossavainen
neuvotteleva virkamies

Sivun alkuun