Pasi Pohjola: Paras keino välttyä koronavirustartunnalta

Julkista keskustelua kasvosuojuksista on käyty viime aikoina vilkkaasti. Tietoa ja tieteellistä näyttöä on käytetty ansiokkaasti, mutta myös valikoiden ja ylitulkiten. Valitettavasti aihetta ei juurikaan ole tarkasteltu suhteessa maamme epidemiatilanteeseen ja tartuntojen estämisen ensisijaisiin keinoihin.

Sekä WHO että ECDC ovat korostaneet, että koronaepidemiassa ensisijaiset tartuntojen estämisen keinot ovat fyysinen etäisyys, hyvä käsihygienia ja hyvä yskimishygienia. Nämä keinot vähentävät tartuntoja epidemian kaikissa vaiheissa. ECDC on 8.4. todennut, että toissijaisena keinona voidaan käyttää kasvosuojuksia tilanteissa, joissa ensisijaisia keinoja ei voida turvata. Tuolloinkin ECDC korosti, että tälle suositukselle ei ole kuin heikko tieteellinen näyttö.

WHO päivitti suositustaan kasvosuojuksien osalta 5.6..Linkki toiselle sivustolle Päivityksessä päädyttiin suosittelemaan kasvosuojusten käyttöä haastavassa epidemiatilanteessa lisäkeinona tartuntojen leviämisen estämiseksi. WHO:n suositus koskee siis epidemiatilannetta, jossa uusien tartuntojen ilmaantuvuus on suurta ja kasvavaa, eikä tartuntojen lähdettä ja tartuntaketjuja pystytä jäljittämään.

Niihin maihin, missä epidemiatilanne on edellä mainitun kaltainen, WHO suosittelee nyt kansalaisille kankaisen kasvosuojuksen käyttöä tilanteissa, joissa fyysisiä etäisyyksiä ja hyvää hygieniaa ei pystytä turvaamaan. Päivittämässään ohjeessa WHO kuitenkin korostaa, että laadukasta ja suoraa tieteellistä näyttöä väestön kasvosuojusten käytön suojavaikutuksesta ei ole. Lisäksi kansallisissa ohjeistuksissa on syytä punnita suojusten laajan käytön hyötyjä ja haittoja.

Tutkimusta tarvitaan edelleen

Fyysisen etäisyyden ja hygienian roolista tartuntojen ehkäisemisessä on kattavaa näyttöä. Sen sijaan kasvosuojuksista väestökäytössä ei samanlaista näyttöä ole. Tämä viesti tulee selväksi myös 1.6. Lancetissa julkaistussa meta-analyysissa, jossa korostetaan saatua vahvaa näyttöä siitä, miten fyysinen etäisyys vaikuttaa tartuntojen ehkäisemiseen. Tämän lisäksi artikkelissa peräänkuulutetaan satunnaistettuja tutkimuksia muiden kuin terveydenhuollon käyttöön tarkoitettujen maskien tehosta tartuntojen ehkäisemisessä arkiympäristössä.

Joissain maissa on väestöä velvoitettu tai suositeltu käyttämään kasvosuojusta ja joissakin sen käyttö on yleinen kohteliaisuusele. Toisaalta, Pohjoismaissa suosituksia suojusten käytöstä on pitäydytty antamasta. Euroopan eri maissa tautikehitys on ollut melko samankaltainen riippumatta siitä, minkälainen päätös kasvosuojusten osalta on tehty. Todennäköisesti voimmekin vasta jälkikäteen arvioida, onko laajamittaisella kasvosuojusten käytöllä ollut vaikutusta epidemiatilanteen kehittymiseen.

Pasi Pohjola

johtaja

Sosiaali- ja terveysministeriö