Palvelusetelikokeilut kirittäneet kunnallista ja yksityistä palveluntuotantoa

sosiaali- ja terveysministeriö

12.12.2018 12.56

Uutinen

Palvelusetelikokeilujen myötä kilpailu asiakkaista on kirittänyt niin julkista kuin yksityistäkin palveluntuotantoa – asiakkaiden parhaaksi. Valinnanvapaus ja palvelusetelikokeilut ovat saaneet positiivista palautetta siihen osallistuneilta asiakkailta, mutta myös kokeiluun mukaan lähteneiltä yksityisiltä palveluntuottajilta.

Palvelusetelikokeilun kärkihankekauden päätösseminaarissa 5.12.2018 kuultiin, miten asiakkaat ja yksityiset palveluntuottajat ovat ottaneet valinnanvapauden vastaan, ja miten se on muuttanut kunnallista ja yksityistä palvelutuotantoa. Maakuntien muutosjohtajat kertoivat paneelissa, mitä kokeiluista on hyödynnettävissä maakuntien muutoksessa.

Positiivista palautetta kokeilukulttuurista

”Palvelusetelikokeilun tavoitteet kiteytetysti ovat: löytää taloudellisesti tarkoituksenmukainen malli, joka loisi asiakkaille valinnanmahdollisuuksia, ja samalla lisäisi yhdenvertaisuutta ja hoitoon pääsyä”, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko sanoi päätösseminaarin avauspuheessaan.

”Valinnanvapauden yhtä välinettä eli palveluseteliä on testattu kymmenessä maakunnassa keväästä 2017 lähtien. Ilmapiiri tämän kysymyksen äärellä on muuttunut niistä ajoista, kun kirjaus hallitusohjelmaan tehtiin. Keskustelu alueilla on luultavasti erisävyistä kuin se keskustelu mitä valtakunnantasolla on käyty. Poliittinen keskustelu aiheen ympärillä on värittynyttä.”

Ministeri mainitsi, että valinnanvapaus on vahva yleiseurooppalainen ilmiö. ”Ihminen itse on palveluiden keskiössä tuottajien tai päätöksen tekijöiden sijaan.” Palvelusetelikokeilujen tulokset ovat olleet vaikuttamassa niiden yksityiskohtien hiontaan, mitä valinnanvapauslain uuteen versioon on kirjattu.

”Ensimmäistä kertaa Suomessa on tällaisessa mittakaavassa satsattu ihmisten valinnanmahdollisuuksien lisäämiseen niissä palveluissa, joissa kansalaiset mittaavat yhteiskunnan toimivuutta ja arvottavat suhdettaan hyvinvointiyhteiskuntaan.” Ministeri kiitti kuntatoimijoita ja yksityisiä palvelutarjoajia siitä, että he ovat rohkeasti lähteneet mukaan kokeiluun.

Suomalaiset maksavat hoidosta muita pohjoismaalaisia enemmän

Juha Tuominen, tuleva HUSin toimitusjohtaja, otti omassa puheenvuorossaan esiin sen, miten HUS:ssa palvelusetelit paikkaavat julkista saatavuusongelmaa, erityisesti kaihileikkauksissa. ”Tavoite ei ole ollut potilaan valinnanvapauden lisääminen, vaan oman toiminnan tukeminen. Näin vältyimme Valviran uhkasakolta, koska jonotilanne oli huono”, Tuominen kertoi.

Tuomisen mielestä valinnanvapaus on hyvä asia ja vääjäämättä tulossa. ”Jos valinnanvapaus ei ole vaihtoehto, niin mikä tilalle?”. Suomessa käytetään enemmän omaa rahaa hoitoihin kuin muissa Pohjoismaissa. Meillä 26 prosenttia hoitokuluista maksetaan omasta taskusta, muissa Pohjoismaissa luvut ovat noin 10 prosenttiyksikköä pienempiä.

Kanta-palvelut, laaturekisterit ja digitalisaatio tukevat valinnanvapautta tulevaisuudessa. Järjestäjän tulee olla suuri, jatkossa pienet kunnat eivät Tuomisen mielestään enää voi olla järjestämisvastuussa.

Kokeilu vauhdittanut kunnallista toimintaa

Ensimmäisessä paneelikeskustelussa pohdittiin, muuttuiko mikään palvelusetelikokeilun myötä. Uudenmaan Frank Ryhänen toi esiin, että palvelusetelikokeilu on keventänyt jonkin verran jonotilannetta eri alueilla. Kokeilu on myös vauhdittanut omaa toimintaa valmistautumaan tulevaan sote-uudistukseen. Samalla ymmärrys on lisääntynyt. Kuntatoimija on samalla viivalla erityyppisten toimijoiden kanssa.

Hämeenlinnassa noin 80 prosenttia asiakkaista on pysynyt julkisen puolen asiakkaina, koska kunnallista terveydenhoitoa arvostetaan. Hanni Joronen mainitsi, että ajatukset ovat realisoituneet kokeilun aikana. Hämeenlinnan kokeilussa on huomattu, että jos palvelutarjoaja on omassa kaupunginosassa, asiakas on saattanut herkemmin valita yksityisen terveysaseman. Hyvä sijainti näkyy vaihtojen määrien syissä. Asiakas on ollut tyytyväinen, jos asema on lähellä kotia.

Ylä-Savon Pia Aikio kertoi, että kilpailu on kirittänyt myös julkista tuotantoa – asiakkaiden parhaaksi. Ylä-Savossa kokeilussa mukana olleet palveluntuottajat jatkavat ensi vuonnakin. Jatkossa olisi hyvä ottaa asiakas jo heti alkuvaiheessa mukaan miettimään, miten palveluista saataisiin enemmän asiakasta palvelevia.

Sosiaaliohjaajat terveysasemille

Entäpä paljon puhuttu integraatio eli sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittaminen? Kaikki panelistit olivat sitä mieltä, että integraatiota tarvitaan. Yhteisten toimintamallien rakentaminen on jo aloitettu. Esimerkiksi Jyväskylässä sosiaaliohjaaja terveysasemalla on löytänyt paikkansa, vaikkakin käyttö on ollut vähäistä. Riitta Pylvänen tosin mainitsi, etteivät käyntimäärät kerro todellisesta käyttötarpeesta. Terveyspuolella pitää osata tunnistaa tarve sosiaalipalveluille. Sote-keskukseen tullaan moninaisten ongelmien kanssa, ja yleensä lääkärin vastaanotolle. Jyväskylässä on aloitettu sote-integraatio-ohjelma ja sosiaaliohjaaja jatkaa myös ensi vuonna. Pylvänen myös mainitsi, että oma tuotanto on pidetty hyvin mukana kokeilussa. Omaa tuotantoa kehitetään vahvasti jatkossakin. Myös yksityisellä puolella on sosiaaliohjaus lähtenyt liikkeelle.

Hämeenlinnan kokemus on, että sosiaalipalveluja tarvitseva asiakas on usein väliinputoaja, joka tarvitsee paljon aikaa asioidessaan sote-keskuksessa. Henkilökunnan on opittava kuuntelemaan asiakkaita – näin löytyvät he, ketkä hyötyisivät palvelusta. Myös asiakkaille tulee kertoa tästä palvelusta entistä paremmin. Integraatiota auttaa, jos sosiaali- ja terveyspalvelut ovat saman katon alla ja tietojärjestelmät ovat yhteisiä. Myös yhteinen palvelupolku auttaa työntekijöitä hahmottamaan asiakkaan palveluntarpeet.

Kokeilu plussan puolella

Paneelissa olleiden palveluntuottajien yhteinen mielipide oli, että kokeiluun kannatti lähteä mukaan. Vaikka kokeilu ei liiketaloudellisesti olekaan ollut toistaiseksi kannattavaa, he näkevät kokeilun investointina tulevaisuuteen. Palvelujen saatavuus asiakkaiden kannalta on parantunut ja palveluntuottajat ovat kehittäneet kokeilun myötä uudenlaisia palveluja. Merkittävää oli myös se, että palveluntuottajat kokivat päässeensä mukaan kansalliseen kehittämiseen.

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen totesi, että pelättyä asiakasryntäystä yksityiselle puolelle ei tullut, erikoissairaanhoidon tarve ei ole lisääntynyt ja ilahduttavaa on, että päivystyskäynnit ovat vähentyneet. Hänen näkemyksensä mukaan yksityinen ja julkinen sektori ovat lähentyneet toisiaan. Keskimäärin noin kuusi prosenttia on valinnut yksityisen sote-keskuksen ja se on vähemmän kuin alun perin uumoiltiin.

Attendon liiketoimintajohtaja Lari Christensen sanoi, että tietotekniikka ja henkilöstö ovat huolena pienillä palveluntuottajilla. Hän toivoo, että opit ja kokemukset palvelusetelikokeilusta saataisiin kaikkien palveluntuottajien käyttöön. Kokeilua jouduttaisi hänen näkemyksensä mukaan digitaalisten kanavien käyttö.

Kokeilu on elävä laboratorio

Palveluntuottajat lupasivat jatkossakin olla mukana kokeilussa ainakin niillä paikkakunnilla, joissa on palveluntarvetta ja asiakkaita, kokeilu on käynnissä, ja kapitaatiokorvaus on kohdillaan. Päijät-Hämeen projektipäällikkö Risto Raivio kiteytti palvelusetelikokeilun: "parhaimmillaan kokeilu takaa palvelun saatavuuden, palvelu on saavutettavissa ja kokeilu takaa hoidon jatkumisen".

Muutosjohtajien paneelissa Päivi Ilves Etelä-Karjalasta totesi, että heillä sote on osa normaalia toimintaa, ja joka kehittyy nyt uuteen suuntaan. Tähän mielipiteeseen oli muidenkin muutosjohtajien helppo yhtyä. Valinnanvapauskokeiluun lähdettiin innolla mukaan mielenkiinnosta uutta kohtaan, mutta myös olosuhteiden muutosten vuoksi. Ja motivaatio on säilynyt. Sote-uudistustyö on antanut mahdollisuuden parantaa toimintaa.

”Jotta tähän päästään mukaan, edellyttää se myös hyvin suotuisaa poliittista päätöksentekoa omalla alueella. Olemme sitä kautta saaneet tekemiseen tukea”, Pirjo Laitinen-Parkkonen huomautti. Panelistit myös toivoivat, että kokeilujen opit saataisiin yhteiseen käyttöön. Hyväksi koettuja toimintamalleja tullaan jatkamaan, mutta se vaatii poliittista tahtoa ja rahoitusta.

Kokeilusta on myös opittu, mitkä asiat kannattaa tehdä toisin ja mitkä ovat sellaisia, joita tuodaan mukaan palveluvalikoimaan. Eli kaikki ne asiat, jotka tuottavat lisäarvoa asiakkaalle. Jukka Lindberg uskoo, että valinnanvapaus poliittisena arvona tulee säilymään. ”Ajatus siitä, että ihmiset voivat valita hieman enemmän ja raha seuraisi asiakasta, niin uskon, että se idea tulemaan jatkumaan”, Lindberg sanoi.

”Parhainta antia kokeilussa on oman toiminnan läpinäkyvyys, ja siinä määrin kuin se on meidän kumppanitoimijoiden puolelta mahdollista, tulosten läpinäkyvyys ja samalla tulosten samalle viivalle laittaminen. Tämä toi näkyväksi eri toimipisteiden erilaisen toiminnan”, Laitinen-Parkkonen totesi. Kokeilut ovat selvästi kirittäneet julkista toimintaa miettimään, missä yksityinen puoli on hyvä ja voisiko samoja toimintoja tuoda julkiselle puolelle. Myös tiedolla johtamisen merkitystä panelistit korostivat puheenvuoroissaan.

”Kansalainen on ihan yksissä kuorissa oma ”sotensa”, ei ole toinen puoli so ja toinen te, vaan käyntisyihin liittyy kaikenlaisia elämäntilannetekijöitä, kuten asuminen ja parisuhde. Tässä sosiaalihuollon hyvällä osaamisella, näin lääkärikielellä sanoen, toimia siinä anamneesin (esitietojen) ottajana ja auttaa sen kokonaisuuden yhteen kutomisessa”, THLn tuleva pääjohtaja Markku Tervahauta totesi ja sai yleisöltä raikuvat aplodit. ”Pitäisi laskeutua asiakkaan tasolle miettimään palvelumuotoilullisia yksityiskohtia.”

Ylijohtaja Kirsi Varhila sanoi loppupuheenvuorossaan, että kärkihankkeiden tulokset jäävät elämään. ”Tarvitsemme kokemuksia, jotta voimme lähteä uudelle tielle. Maailma muuttuu vääjäämättä kohti valinnanvapautta ja -oikeutta”, Varhila sanoi.

Seminaarin webcastia seurasi suorana 75 henkilöä, ja seminaarin jälkitallenne on kerännyt 391 näyttökertaa 10.12. mennessä.

Hyvät käytännöt PASI alueuudistus-arkisto sote-uudistus