Pasi Pohjola:
Paikallisesta sote-datasta kansalliseen näkemykseen – yhteistyö tietojohtamisessa vahvistaa kaikkia toimijoita
Onko sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelu asiakkaan näkökulmasta toimiva ja tuottaako se tavoiteltua terveyshyötyä? Onko palvelun toteuttaminen kallista vai halpaa?
Nämä ovat kysymyksiä, joihin haemme edelleen vastauksia. Vastauksia kaivataan sekä paikallisesti että kansallisesti ja niitä on odotettavissa vain, jos saamme sote-järjestelmästämme riittävän kattavaa ja laadukasta tietoa.
Tarvitsemme vertailukelpoisia tunnuslukuja
Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden kustannusten vertailtavuus on Suomessa heikkoa tänä päivänä. Kansallisesti ei ole helppoa tehdä päätelmiä siitä, missä palvelut järjestetään fiksusti ja missä on eniten parannettavaa. Vertailun vaikeus johtuu siitä, että palvelurakenteet ovat erilaisia maan eri osissa.
Siksi sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen asiakaslähtöisiksi, vaikuttaviksi ja kustannustehokkaiksi on haastava yhtälö. Jotta palvelukokonaisuus voidaan suunnitella asiakkaan kannalta toimivaksi, pitää tuntea palveluiden todellinen käyttö. Kustannusvaikuttavuuden saavuttamiseen tarvitaan tunnusluvut sekä taloudesta että terveyshyödyistä.
Pelkkä sote-tietojen ja tunnuslukujen kokoaminen ei kuitenkaan yksin auta, vaan haastavan yhtälön ratkaiseminen vaatii tiedon hyödyntämistä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä kutsutaan tiedolla johtamiseksi.
Tärkeä osa tiedolla johtamista on vertailutiedon saaminen eri toimijoiden palveluista ja niiden kustannuksista. Vain vertailutiedon avulla on mahdollista arvioida, maksaako jokin palvelu paljon vai vähän.
Ilman yhteistä sapluunaa tietojohtamisen hyödyt eivät realisoidu
Vertailutiedon saaminen edellyttää yhdenmukaisesti tuotettua tietoa. Olennaista ovat yhteiset määrittelyt tiedon tuotannolle ja ammattilaisten sitoutuminen yhtenäisiin kirjauskäytäntöihin.
Jos tietojohtamista edistetään eri puolilla maata eri tavoin, jäävät tiedolla johtamisen mahdollisuudet realisoitumatta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tiedolla johtamisessa keskeisiä ovat taloustietojen riittävän yhtenäiset kirjanpito-, tuotteistamis- ja luokittelumallit.
Kaatuneen maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluaikana tehtiin hyvää yhteistyötä tietojohtamisen kehittämisessä. Yhteinen tavoite löytyi, kun alueet valmistautuivat tulevaan järjestämistehtäväänsä. Syntyneitä oppeja on järkevää hyödyntää tulevaa sote-ratkaisua odotellessa, sillä ne eivät riipu sote-rakenteesta.
Yhteistyö tietojohtamisessa sataa jokaisen toimijan kukkaroon
Tietojohtamisen investointikustannukset vaihtelevat kymmenistä miljoonista satoihin miljooniin euroihin. Kokonaiskustannukset riippuvat siitä, tehdäänkö kehittäminen ja investoinnit paikallisesti, alueellisesti vai valtakunnallisena yhteistyönä. Valmistelun aikana laadittujen kustannushyötyanalyysien mukaan tiedonhallinnan sisällöllinen kehitystyö ja teknisten ratkaisujen yhteishankinnat kannattaa tehdä laajapohjaisesti.
Pelkkä raha ei kuitenkaan ratkaise.
Alueelliset erot tietojohtamisen kypsyydessä ovat suuria, ja yhteinen kehittäminen nostaisi tehokkaimmin valmiuksia koko maan tasolla. Tietojohtamisen kehittäminen vaatii myös erityisosaamista, jota Suomen kokoisessa maassa on rajallisesti saatavilla. Yhteistyöllä erityisosaamista ja tietoa saataisiin yhteiseen käyttöön.
Olennaista on myös selkeä ja tiivis yhteistyö palvelunjärjestäjien ja valtakunnallisten toimijoiden kesken. THL:n tietomäärittelyt ja tiedonkeruut ohjaavat palvelunjärjestäjien tiedontuotantoa, ja siksi päällekkäisen työn välttämiseksi tulisi pyrkiä selkeään työnjakoon eri toimijoiden kesken.
Pasi Pohjola
johtaja, ohjausyksikkö
sosiaali- ja terveysministeriö
Tervetuloa sote-tiedolla johtamisen työpajaan!
STM järjestää torstaina 6.6. työpajan tiedolla johtamisen kehittämisyhteistyöstä. Tule kuulemaan valtakunnallisen kehittämisen tilanteesta ja käymään keskustelua yhteistyön muodoista.
Aika: Torstai 6.6. klo 10-15
Paikka: OKM Meritullinkatu 1, HKI (kh Jukola)
Tavoite: Edistää toimijoiden välistä yhteistyöstä sote-tiedolla johtamisen kehittämisessä
Kohderyhmä: Sote-palvelunjärjestäjien johto ja tietojohtamisesta vastaavat asiantuntijat sekä kansallisten toimijoiden asiantuntijat