Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedottavat
Osallistavan sosiaaliturvan kokeilu jatkuu vuoden 2019 loppuun asti
Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt päätöksen jatkaa osallistavan sosiaaliturvan kokeilun rahoitusta vuoden 2019 loppuun asti. Kokeilu käynnistettiin kuudessa kunnassa vuonna 2018. Kokeilun tavoitteena on vähentää pitkään työttömänä olleiden ihmisten tarvetta turvautua toimeentulotukeen ja auttaa heitä löytämään polkuja osallisuuteen ja työllisyyteen.
Osallistavan sosiaaliturvan mallin rakentamisessa on hyödynnetty toimeentulotukiuudistusta koskevaa tutkimustietoa. Se mukaan kaikki asiakkaat eivät hyödy digitaalisista palveluista ja osa sosiaalityön tarpeessa olevista ihmisistä jää vaille jopa viimesijaisia palveluja.
Kokeilusta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Kokeilun vaikuttavuutta arvioidaan Kelan toimeentulotukirekisterin ja THL:n AVAIN-mittarin avulla.
Kokeiluun ovat osallistuneet Kangasala, Kemijärvi, Kuopio, Raisio, Tampere ja Tornio. Torniota lukuun ottamatta samat kunnat jatkavat myös vuonna 2019.
Asukastuvissa tehtävä sosiaalityö innostaa
Kokeilun ensimmäisenä vuonna on tullut selväksi, että sosiaalityön asiakkaat tarvitsevat usein sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan läsnä olevaa apua ja tukea. Tästä kertoo esimerkiksi se, että asiakkaat ovat innostuneesti ottaneet vastaan kuntiin perustetut asukas- ja asiakastuvat, asiakastilat ja toiminnalliset ryhmät.
Asukastuvat helpottavat sosiaalityöntekijöitä tavoittamaan sosiaalityön tarpeessa olevia asiakkaita. Asukastupien yhteisöllisyys auttaa myös vähentämään yksinäisyyttä ja lisäämään osallisuutta.
Esimerkiksi Kemijärven keskustan asukastupa on auki neljänä päivänä viikossa. ”Parhaimmillaan kävijöitä on ollut 117 henkilöä viikossa”, sanoo koordinoiva sosiaalityöntekijä Kirsti Pöyliö. Kemijärvellä on avattu sivukylälle myös toinen asukastupa.
Myös muita sosiaalityön menetelmiä on käytetty entistä monipuolisemmin kokeilun aikana. Kokeilukunnissa on keskitytty paljon tehostettuun yksilötyöhön ja yhdyskunta- ja aluetyöhön, rakenteelliseen sosiaalityöhön ja verkostotyöhön. Myös tehostetun yksilötyön vaikuttavuutta tutkitaan kokeilun aikana.
Vuonna 2019 kokeiluissa painotetaan niitä menetelmiä, jotka osoittautuvat käytännössä kaikkein vaikuttavimmiksi. Samalla karsitaan pois vähemmän vaikuttavia toimia.
Asiakasohjauksessa Kelasta kuntiin on parannettavaa
Kokeilukunnissa on seurattu myös asiakasohjauksen sujuvuutta. Erityisesti halutaan tietää, miten sosiaalityön tarpeessa olevien asiakkaiden ohjaus Kelasta kuntiin sujuu.
Alustavien havaintojen mukaan ketju Kelasta sosiaalityöhön ja siitä edelleen asiakkaaseen on liian pitkä. Kelan kuntaan ohjaamista asiakkaista kaikki eivät koskaan hakeudu sosiaalityöhön, vaikka heitä tavoiteltaisiin kirjeitse ja puhelimitse.
Kaikilla vaikeassakaan tilanteessa olevilla henkilöillä ei aina ole motivaatiota hakea apua sosiaalityöstä, vaikka sitä heille tarjotaan. Henkilöt, jotka on ohjattu sosiaalityöhön sosiaalihuollollisen tarpeen selvittämisen takia, saapuvat tapaamisiin useammin kuin ne, jotka on ohjattu sosiaalityöhön toimeentulotuen perusosan alentamisen seurauksena.
Sosiaalityön tarpeessa olevia asiakkaita pyritään kokeilun aikana tavoittamaan entistä paremmin kokemusasiantuntija- ja ryhmätoimintojen avulla. Nuorten tavoittamiseksi tehdään yhteistyötä etsivän nuorisotyön kanssa.
Lisätietoja:
Minna Kivipelto, tutkimuspäällikkö, THL, puh. 029 524 7760, etunimi.sukunimi@thl.fi (kokeilun vaikuttavuus, tutkimus)
Kari Ilmonen, johtaja, STM, puh. 0295163299, etunimi.sukunimi@stm.fi (kokeilun tausta ja rahoitus)
Osallistavan sosiaaliturvan kokeiluTiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 539kB (THL tutkimuksesta tiiviisti 31, lokakuu 2018, pdf)