Onnistutaanko sote-uudistuksella kuromaan kestävyysvajetta umpeen kolmella miljardilla?
Tuomas Pöysti aloitti lokakuussa sote- ja aluehallintouudistuksen projektijohtajana. Ensimmäiset kaksi vuotta Pöysti toimii sosiaali- ja terveysministeriössä. Sen jälkeen hän työskentelisi valtiovarainministeriössä. Pöysti kertoo roolistaan ja näkemyksistään sote-uudistuksesta.
Tekstiversio haastattelusta
Mikä on toimenkuvasi?
”Minä vastaan alivaltiosihteerinä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen itsehallintoalueiden perustamisen ja valtiovarainministeriön puolella hallintouudistuksen valmistelun johtamisesta. Vastaan siitä, että ministerille esitellään lainvalmisteluja ja tämä muu uudistusvalmistelu hoidetaan kokonaisuutena, ja tulee sitten uudistukset valmiiksi.”
Sote-uudistuksesta on hylätty jo monta mallia. Miten sinä uskalsit lähteä hankkeen projektinjohtajaksi?
”Joskus tarvitsee ottaa isoja haasteita ja olla rohkea. Tämä lähti huolesta oman maamme ja sen ihmisten tulevaisuudesta – huolesta, miten perustuslain 19 § säädetyt perusoikeudet yhdenvertaisella tavalla toteutuvat. Kun se huoli oli kova, täytyi lähteä myöskin ratkaisemaan.”
Miten kaikki toimijat saadaan sitoutumaan uudistukseen?
”Dialogilla – dialogilla ja kuuntelemalla ja sitä kautta luomalla yhteistä käsitystä siitä, että meillä on ongelma joka täytyy ratkaista ja myöskin dialogin kautta luomalla yhteistä käsitystä siitä, että meidän täytyy yhdessä toimia tämän ongelman ratkaisemiseksi.”
Mikä on mielestäsi digitalisaation rooli uudistuksessa?
”Digitalisaatiolla on erittäin suuri rooli tässä uudistuksessa. Professori Matti Pohjolan kansainvälisesti arvostettujen tuottavuustutkimusten mukaan noin puolet tehokkuus- ja tuottavuushyödyistä tulee ICT:n ja digitalisaation hyödyntämisestä, ja tämä on suurin piirtein tilanne myöskin sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla
Digitalisaation myötä on myöskin mahdollista saada ihmisiä itse ottamaan enemmän omaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, terveydestä ja tukea myöskin sitä vastuun ottamista – joten tässä päästään aivan uudenlaisiin asiakas- ja potilaslähtöisiin toimintamalleihin digitalisaation myötä.
Ja sitten on vielä uusia näkymiä sen suhteen, että kun yhdistetään Suomen biopankkilainsäädäntö, Suomessa oleva hyvä ICT-osaaminen yhteen sosiaali- ja terveysministeriön genomistrategian kanssa, voidaan luoda Suomeen aivan uudenlaista hyvinvointiteknologian ja geeniteknologiaan ja digitalisaatioon liittyvää kasvubisnestä, eli tässä on myöskin tällaisen kansantalouden kasvun mahdollisuudet käsillä."
Onnistutaanko sote-uudistuksella kuromaan kestävyysvajetta umpeen kolmen miljardin euron edestä?
”Tämä kolme miljardia on tällainen makrotaloudellinen laskelma, jossa verrataan valtiovarainministeriön perusuraa ja sitten sitä mahdollista tuottavuuskehityksen jälkeistä kehitystä toisiinsa. Se on määriltään kunnianhimoinen, mutta meillä on käytännön esimerkkejä, että sen suuntainen kehitys on mahdollista, eli kyllä pitkässä juoksussa on mahdollista pystyä varsin mittaviin kustannusten hallintatavoitteisiin ilman että palvelut ja niiden laatu ja turvallisuus kärsivät.”
Haastattelu: Kimmo Vainikainen
Video: Kimmo Vainikainen, Katariina Vesikko