Suomessa ei pelkoa ebola-epidemiasta

Ebola-viruksen aiheuttama verenvuotokuume on tunnettu jo noin 40 vuoden ajan, mutta sairastuneiden määrä ja epidemian laajuus Länsi-Afrikassa ovat nyt suuremmat kuin koskaan. Virus ei kuitenkaan tartu kuin suorassa kosketuksessa sairaaseen ihmiseen, ja sen leviämistä voidaan ehkäistä tehokkaasti. "Epidemia pystytään estämään maissa, joissa terveydenhuolto toimii hyvin ja joissa on olemassa suunnitelmat tartuntatautien varalle", sanoo osastopäällikkö Veli-Mikko Niemi.

Ebola-epidemian vakavuus Länsi-Afrikassa on aiheuttanut maailmalla pelkoja sen leviämisestä. Suomessa huolta on lisännyt Euroopassa koettu muutama sairaustapaus ja meilläkin yksi aiheettomaksi osoittautunut tartuntaepäily. Vaikka yksittäisiä sairaustapauksia ei globaalissa maailmassa pystytä estämään kokonaan, suomalaisten ei Niemen mukaan tarvitse pelätä mitään epidemiaa.

"Virus tarttuu vain läheisessä kontaktissa sairastuneeseen, kuolleeseen tai sairaaseen ihmiseen tai hänen eritteisiinsä. Epidemia-alueella ei juuri ole suomalaisia, joten jo tästä syystä todennäköisyys taudin leviämiseen tänne on pieni. Jos tartunta kuitenkin todetaan, terveydenhuolto pystyy estämään sen leviämisen. Meillä on valmiina vakavia verenvuototauteja koskevat ohjeet ja sairaanhoitopiireissä on varauduttu hoitamaan potilaita."

Niemi laskee Suomen vahvuudeksi myös tartuntatautien ehkäisyssä tehtävän yhteistyön perinteen. "Joissakin maissa viranomaiset eivät juuri kerro asioistaan toisilleen, mutta meillä eri hallinnonalojen ja -portaiden yhteistyö sujuu hyvin. Tavallisin epidemia täällä liittyy veteen tai ruokaan ja niiden hoitaminen vaatii aina viranomaisilta yhteistyötä, joten toimivuus on testattu käytännössä."

Taustalla köyhyysTaudin leviämiseen Liberiassa, Sierra Leonessa ja Guineassa on vaikuttanut näiden maiden köyhyys. Alueella käydyt sisällissodat ovat aiheuttaneet sekasortoa, koulutustaso on alhainen, tietämys ebolasta vähäistä ja maiden infrastruktuuri hatara. Taudin torjunta käynnistyi siksi myöhässä, eikä työn kärjessä toimineella terveydenhuollolla ollut siihen riittävästi voimia.

"Liian vähän lääkäreitä ja hoitajia, eikä heillä ollut käytössään riittävästi suojaimia ennen kansainvälisen avun saapumista. Suojainten puutteessa hoitohenkilökunnasta vielä menetettiin monia heidän saatuaan tartunnan, mikä vaikeutti tilannetta entisestään", Niemi selostaa epidemian kehittymisen taustaa.

Kolmen Länsi-Afrikan maan esimerkki ei onneksi kerro koko totuutta sairauden torjunnan mahdollisuuksista. Esimerkiksi Nigeria pystyi estämään taudin leviämisen tunnistamalla ja eristämällä sairastuneet ihmiset heti sekä jäljittämällä mahdolliset tartunnansaajat. Niemen mukaan ebolan vastaisen työn painopisteen tulee olla Afrikassa myös kriittisimmän vaiheen jälkeen.

"Tällä hetkellä avustustyöhön annettu raha on paras keino auttaa ja Suomi on jo ohjannut humanitaarisia varoja tähän tarkoitukseen muun muassa Punaisen Ristin kautta. Jatkossa on tärkeää kehittää terveydenhuollon valmiuksia näissä maissa. "

Toinen linja ebolan ja muiden epidemioiden aiheuttamien haittojen ehkäisyssä on kansainvälinen yhteistyö. Terveysuhkien arviointi ja toimet riskien ehkäisemiseksi eivät onnistu vain yksittäisten valtioiden toimin. Niemen mukaan ebola on taas kerran ikävä muistutus tartuntatautien vaaroista, jotka ovat teollisissa maissa osittain jo unohtuneet.

Hitaasti muuntuva virusEbolaa ei voi saada esimerkiksi ilmasta tai vedestä, vaan tartunta vaatii kosketuksen sairastuneen tai siihen kuolleen veren tai eritteiden kanssa. Tauti ei tartu itämisaikana vaan vasta oireiden tultua näkyviin. Nyt liikkeellä oleva ebolan muoto tappaa 50-70 prosenttia siihen sairastuneista. Parantunutkin voi levittää virusta vielä parin kuukauden ajan esimerkiksi siemennesteen välityksellä tai sukupuoliteitse.

Ebola-viruksen kehittyminen hengitysteitse leviäväksi ei Niemen mukaan ole todennäköistä.

"Ilman kautta leviävän ebola-viruksen kehittyminen on tutkijoiden mukaan äärimmäisen epätodennäköistä. Virus on tunnettu jo vuosikymmeniä, eikä se ole tänä aikana juurikaan muuttunut. Ebola ei ole siis tyypiltään influenssavirusten kaltainen nopea muuntuja, vaan sen evoluutiovauhti on paljon hitaampi."

Teksti: Paula Mannonen