Ravitsemussuositukset uudistuvat: Kohti ekologisempaa ruokavaliota
Uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan ekologinen ja terveyttävä edistävä ruoka ovat pitkälti samansuuntaisia. "Lisää kasviksia, täysjyväviljaa ja lähiruokaa ja vähemmän punaista lihaa", kiteyttää neuvotteleva virkamies Heli Kuusipalo.
Suositusten pohjana on neljän vuoden työ, jonka aikana asiantuntijaryhmät ovat kartoittaneet eri ravintoaineisiin liittyvää kansainvälistä tutkimusta ja laatineet niistä yhteenvedot. Suomessa valmisteluun ovat osallistuneet Valtion ravitsemusneuvottelukunta, THL ja kaikki yliopistot, joissa harjoitetaan ravitsemustutkimusta.
"Lokakuun alussa julkaistavat pohjoismaiset suositukset edustavat tiedeyhteisön yhteistä näkemystä. Se muokataan sitten tarkemmiksi kansallisiksi ohjeiksi. Tästä osuudesta vastaavat kunkin maan kuluttajajärjestöt", Kuusipalo selostaa prosessia.
Ekologisuus korostuu myös tulevissa käytännön ohjeissa. "Tavoitteena on käyttää mahdollisimman paljon läheltä saatavaa sesonkiruokaa kuten marjoja, vihanneksia, juureksia ja hedelmiä, ja myös säilöä niitä talven varalle. Kasvisruokapäiviä suositellaan ja ruokaa tulisi hankkia ja ottaa lautaselle vain sopiva määrä, jotta sitä ei joutuisi niin paljon roskiin", Kuusipalo antaa esimerkkejä.
Ravitsemussuosituksissa lähdetään siitä, että kaikki tarpeellinen saadaan normaaliruuasta. Suomessa täydennystä vaatii vain D-vitamiini. Esimerkiksi Tanskassa sitä ei taas tarvitse lisätä maitoon, koska siellä syödään paljon enemmän kalaa kuin meillä.
Ei määrä, vaan laatuUudet suositukset eivät tuo määrällisiä muutoksia eri energiaravintoaineiden osuuksiin ruokavaliossa. Niiden laatuun kiinnitetään kuitenkin aikaisempaa enemmän huomiota.
Valkuaisaineet tulisi saada ensisijaisesti kasvikunnan tuotteista sekä kalasta ja vaaleasta sekä prosessoimattomasta lihasta. Kalan suhteen kuluttajat ovat joskus ymmällään, sillä syöntikehotusten rinnalla näkyy myös ympäristömyrkkyihin liittyviä varoituksia. Kuusipalon mukaan huolestumiseen ei ole aihetta.
"Kalansyönnin hyödyt peittoavat haitat. Rajoitukset koskevat raskaana olevia naisia ja heidänkin tarvitsee välttää vain suurikokoisia silakoita, joihin on kertynyt paljon dioksiinia. Muu väestö voi syödä kalaa - lajeja vaihdellen - vaikka joka päivä."
Kasvirasvoja suomalaisten tulisi saada nykyistä enemmän ja tyydyttyneitä rasvoja vähemmän. Suhde kasvi- ja eläinrasvojen välillä on muuttunut meillä huonompaan suuntaan voin käytön yleistyttyä uudelleen, mikä näkyy jo suomalaisten kolesteroliarvojen kohoamisena.
Voin suosion kasvu on ainakin osaksi johtunut transrasvojen pelosta. "Meillä margariiniin ei lisätä transrasvoja. Täkäläisissä kekseissäkään kasvirasvoja ei koveteta transrasvoja tuottavalla hydrauksella eli liittämällä niihin vetyä kuten esimerkiksi Englannissa", Kuusipalo muistuttaa.
Hiilihydraateissa hyvä laatu liittyy erityisesti elimistön tarvitsemiin kuituihin. Kenellekään ei ole uutta, että täysjyväleipä on terveellisempää kuin valkoinen pulla, mutta hiilihydraattien sokeriosastolla moni menee harhaan.
"Juotu sokeri on terveydelle haitallisinta, koska se imeytyy elimistöön aivan liian nopeasti. Liiallisella limsan tai tuoremehun juomisella ei ole juuri eroa, koska tuoremehussa on luontaista hedelmäsokeria yhtä paljon kuin limonadeissa lisättyä sokeria. Tuoremehussa on toki vitamiineja, mutta ei kuitua, eikä hedelmäsokeri ole sen terveellisempää kuin muutkaan sokerit. Limsan tai tuoremehun runsas ja jatkuva kulutus voi siksi aiheuttaa jopa rasvamaksan tai johtaa puutteelliseen ravitsemustilaan, jos ruoat korvataan juomilla."
Itämeren ruokavalioTerveellinen pohjoismainen ruoka - Itämeren ruokavalio - haastaa Kuusipalon mukaan terveellisyydessään jo tutuksi tulleen Välimeren ruokavalion.
"Välimeren ruokavalio edustaa perinteistä italialaista ruokaa; kypsennettyjä kasviksia, palkokasveja, viljaa, oliiviöljyä ja kalaa. Itämeren ruokavalion voi koostaa samalla tavalla, mutta käyttäen täältä löytyviä raaka-aineita, muun muassa herneitä, juureksia, sipulia ja kaaleja. Oliiviöljyn voi korvata rypsiöljyllä ja italialaiset kausihedelmät marjoilla, omenilla ja luumuilla. Viljoista kannattaa suosia ruista, kauraa, ohraa ja täysjyvävehnää ja maitotuotteista vähärasvaisia ja rasvattomia vaihtoehtoja. Eläinproteiinin parhaita lähteitä ovat kala, riista ja siipikarja."
Uusissa ravitsemussuosituksissa otetaan entistä paremmin huomioon erilaisten ryhmien tarpeita. Omia ohjeitaan saavat muun muassa raskaana olevat ja imettävät naiset, eri ikäryhmät ja ravitsemushoidon tarpeessa olevat. Vaikka suosituksissa kannustetaan kasvisten käytön lisäämiseen, niitä ei ole laadittu pelkästään kasvissyönnin pohjalle. Kuusipalon mukaan kyse on realismista. "Kaikki eivät halua siirtyä kasvisruokaan ja siksi meillä on oltava sellainenkin suositus, joka sisältää punaista lihaa."
Paula Mannonen