Hyppää sisältöön
Media

Lasten ja nuorten mielenterveyttä on tuettava palveluin ja koko yhteiskunnan keinoin 

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 3.6.2022 12.56
Tiedote 146/2022

Lasten ja nuorten psyykkinen kuormitus on lisääntynyt, samoin palvelujen tarve ja käyttö. Koronapandemia toi ongelmat esiin, mutta ei ole niiden ainut syy. Tilannekuvan avulla pyritään löytämään parhaat ratkaisut ja tarvittavat yhteiskunnalliset muutokset lasten, nuorten ja nuorten aikuisten ikäluokkien auttamiseksi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén järjesti lasten ja nuorten mielenterveyden tilannekuvan kirkastamiseksi keskustelutilaisuuden 1.6.2022. Tilaisuuteen oli kutsuttu lasten ja nuorten mielenterveyden parissa työskenteleviä paikallistasolta valtakunnalliselle tasolle.

"Tarvitsemme lasten ja nuorten mielenterveyden osaamista ennen kaikkea perustason palveluihin. Meillä on jo hyviä toimintamalleja, jotka täytyy ottaa nykyistä laajempaan käyttöön. Pelkkä sote-palvelujen kehittäminen ei kuitenkaan riitä, vaan meidän täytyy vaikuttaa lasten ja nuorten arkeen ja kehitysympäristöihin kokonaisuudessaan. Sillä tavoin autamme sairastuneita sekä ennaltaehkäisemme uusien ongelmien syntymistä. Mielenterveyden tukemiseen tarvitaan saumatonta yhteistyötä, johon osallistuvat koulut ja sote-ammattilaiset ja jossa huomioidaan myös vanhemmat", toteaa ministeri Lindén. 

"Perustason mielenterveyspalvelut ovat rakenteellisesti hajanaisia, minkä lisäksi niissä on vakavia henkilöstövajeita. Järjestelmän kehittämisen painopiste on jo perustason palveluissa, mutta se ei ole ollut vielä riittävää", toteaa lääkintöneuvos Helena Vorma sosiaali- ja terveysministeriöstä. 

Lasten ja nuorten mielenterveyttä tuetaan ja palveluita kehitetään tällä hetkellä monin toimin. Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistus koskettaa myös lapsia ja nuoria. Mielenterveysstrategiassa on kaikkiin ikäryhmiin kohdistuvia suosituksia sekä erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuva kokonaisuus mielenterveyden rakentumisesta arjessa. Lastensuojelun kokonaisuudistus on juuri käynnistynyt.

Myös sote-uudistus muokkaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmassa on tähän mennessä jo noin 1000 ammattilaista koulutettu antamaan nopeasti saatavilla olevia psykososiaalisia, ja 1600 nuorta on ehtinyt saada näitä. Lapsi- ja perhepalveluita kehittävä LAPE-ohjelma sekä lapsistrategia tähtäävät kokonaisvaltaiseen lasten aseman parantamiseen. 

"Koronatoimien vaikutus nuorten mielenterveyteen on tiedostettu ja huomioidaan muun muassa kestävän kasvun ohjelmassa, josta kohdistetaan rahoitusta nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden tukemiseen", sanoo ylilääkäri Tuula Kieseppä. 

"Toimiviakin käytäntöjä on. Esimerkiksi Ohjaamoihin luotu matalan kynnyksen Onni-toiminta antaa nuorille psykososiaalista tukea ketterästi ja tehokkaasti", sanoo sosiaalineuvos Elina Palola sosiaali- ja terveysministeriöstä. 


Yhteiskunta ja arki on viritetty monelle nuorelle liian haastavaksi

Korona-ajan vaikutukset erityisesti nuorten mielenterveyteen puhuttivat tilaisuuden osallistujia. Kaikkein vakavimpien mielenterveyden sairauksien määrä on pysynyt vakiona. Sen sijaan ahdistus- ja masennusoireilu on lisääntynyt, samoin palveluiden piiriin hakeutuminen. Osa ammattilaisista arvioi, että potilaiden oireista on tullut vaikeampia. Riittämättömät palvelut, muun muassa mielenterveyspalvelut, ovat aiheuttaneet kohtuutonta kuormitusta myös lastensuojeluun. Toisaalta mielenterveysongelmiin liittyvien stigmojen lientyminen on saattanut helpottaa avun hakemista. 

Tilaisuudessa vallitsi laaja yhteisymmärrys siitä, että korona-aika ei ole juurisyy lisääntyneeseen mielenterveysoireiluun. Huomio tulisi kiinnittää arkeen ja lasten ja nuorten kehitysympäristöihin, kuten kouluihin sekä perheisiin. Arki on nyt viritetty lapsille ja nuorille liian haastavaksi, totesivat osallistujat. Mielenterveysongelmien hoidon ohella tulee panostaa niiden ennaltaehkäisyyn.

Vaikka palvelujen kehittäminen ei yksinään riitä, myös niihin tulee panostaa. Perusterveydenhuollon hoitopalveluiden ja sosiaalihuollon perhepalveluiden kehittämisen ohella moni osallistuja nosti esiin selkeät vastuuroolit, systeemisen johtamisen ja moniammatillisen yhteistyön. Nuoriin erikoistuneista mielenterveysammattilaisista on jatkuva pula, mutta toisaalta asiakas saattaa kohdata hyvinkin monta eri ammattilaista, jotka hoitavat asiakasta jokainen omasta näkökulmastaan.  Palveluihin pääsyn lisäksi pitäisikin seurata kokonaisuuden laatua asiakkaan ja hänen perheensä kannalta. 


Tilaisuuden osallistujat:

Aalto-Setälä Terhi, ylilääkäri, Mielenterveystiimi, THL
Häkkinen Laura, linjajohtaja, HUS
Juvén Taina, vastuualuejohtaja, Tyks lastenpsykiatria
Kaartinen Miia, aluehallintoylilääkäri, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Kaltiala Riittakerttu, Professori, ylilääkäri, Tays ja TAU
Kieseppä Tuula, ylilääkäri, sosiaali- ja terveysministeriö
Kontro Riina, Kasvun ja oppimisen tuen päällikkö, Nurmijärven kunta
Laine Terhi, johtaja, Diakonissalaitos
Lehikoinen Leena, perheneuvolan päällikkö, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala, perhe- ja sosiaalipalvelut
Lehtinen Timo, erityisavustaja, sosiaali- ja terveysministeriö
Lindén Aki, perhe- ja peruspalveluministeri, sosiaali- ja terveysministeriö
Mäntymaa Mirjami, ylilääkäri, osaamiskeskusjohtaja, lastenpsykiatrian dosentti, Oulun yliopistollinen sairaala, Lastenpsykiatrian osaamiskeskus
Nikula Anna, johtava ylilääkäri, Helsingin sosiaali -ja terveystoimi
Palola Elina, sosiaalineuvos, STM
Penttilä Sanni, Ylilääkäri –Palvelupäällikkö, Siun sote (Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen ky.)
Päivänen Maria, Palvelujohtaja, Tampereen kaupunki
Repokari Leena, Linjajohtaja, HUS
Rosberg Julia, Asiantuntija     STM / Lapset ja nuoret -yksikkö
Suikkanen Hanna, sosiaalityöntekijä / kehittämiskoordinaattori, Ohjaamoiden ONNI
Virolainen Eira, lastensuojelun johtaja, Turun kaupunki
Vorma Helena, lääkintöneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö
Voutilainen Reetta, Palvelupäällikkö, Vantaan kaupunki, psykososiaaliset palvelut
Väyrynen Tommi, mielenterveys- ja opiskeluyhteisötyön johtava ylilääkäri, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Lisätietoja: 

ylilääkäri Tuula Kieseppä, p. 0295 163 745 
lääkintöneuvos Helena Vorma, p. 0295 163 388 (ei tavoitettavissa 3.6.2022)
sosiaalineuvos Elina Palola, p. 0295 163 595 (ei tavoitettavissa 6.6.2022)
sähköpostiosoitteet muotoa [email protected]

Sivun alkuun