Lastensuojelun laatusuositukset: Lapsia ja perheitä kuultava paremmin

"Lasten ja koko perheen kuunteleminen on tärkeää lastensuojelun kehittämisessä. Viranomaiset eivät suinkaan omista kaikkea viisautta ja siksi ihmiset täytyy ottaa aidosti mukaan oman asiansa kehittämiseen", sanoo maamme ensimmäisiä lastensuojelun laatusuosituksia valmistelleen työryhmän vetäjä Marjo Lavikainen.

Uusilla lastensuojelun suosituksilla tavoitellaan jatkuvaa laadun arviointia. Kun kaikkea ei pysty hoitamaan kerralla, valmisteluryhmä pyrki kiteyttämään raporttiinsa alan olennaisimmat ajankohtaiset tarpeet. Työstä rajattiin pois asiat, jotka on jo käsitelty esimerkiksi Valviran uudessa ohjeistuksessa kuntien lastensuojelun valvonnasta.

"Seuraamme jatkossa suositusten toteutumista ja kun niissä päästään eteenpäin, tartutaan uusiin aiheisiin", Lavikainen tiivistää prosessin kulkua.

Lastensuojelun laatusuosituksiin on sisällytetty eettiset periaatteet, joiden tulisi jatkossa läpäistä koko kenttä.  

"Toiminnan täytyy kunnioittaa ihmisarvoa, sen tulee lähteä lapsen edusta ja sen on oltava vuorovaikutteista. Päätöksenteko ja toimintakulttuuri vaativat vastuullisuutta ja ammattihenkilöstö vastaa puolestaan oman työnsä laadusta", Lavikainen luettelee tärkeimpiä ohjaavia periaatteita.

Konkreettisemmalla tasolla suosituksissa kiinnitetään huomiota etenkin osallisuuteen ja korostetaan viranomaisten välistä ja lapsen edusta lähtevää yhteistyötä. Osaamista käsitellään niin yksilöiden kuin yhteisön tasolla ja lisäksi tehdään koko palvelujärjestelmää ja arviointia koskevia ehdotuksia.

Yksi selkeä parannustarve liittyy henkilöstön ajankäyttöön. Jatkossa vähintään puolet työajasta pitäisi käyttää asiakastyöhön ja joka asiakkaalle tulee turvata kuukausittain vähintään kaksi tuntia aikaa omalta työntekijältä.  Nykyisillä asiakasmäärillä se ei ole onnistunut.

Suosituksia koskeva lausuntokierros jatkuu syyskuun loppuun ja myös kansalaiset voivat osallistua siihen otakantaa.fi-sivuilla.  Lausuntojen kokoamisen jälkeen mietitään, miten ja missä järjestyksessä asioita viedään eteenpäin.  Lavikainen muistuttaa, että se ei ole vain sote-sektorin asia, vaan vaatii laajaa yhteistyötä muun muassa koulumaailman ja oikeusviranomaisten kanssa.

Lausuntokierros nostaa todennäköisesti esiin myös suunnitelman kriittiset pisteet eli ohjauksen tason ja resurssien - etenkin henkilöstön - riittävyyden. "Toistaiseksi on vaikea sanoa, tarvitaanko suositusten lisäksi myös henkilöstömitoituksiin liittyviä lakimuutoksia. Kustannusvaikutuksiakin voidaan arvioida vasta, kun olemme sopineet toteuttamisen tavasta", Lavikainen toteaa. 

Henkilöstöpula ei lastensuojelussa ole uusi ilmiö, eikä osaavan väen tarve ole vähenemässä. "Vaikka suuri osa nuorista voi paremmin kuin koskaan, myös vakavista ongelmista kärsivien lasten ja nuorten joukko on aikaisempaa suurempi. Lastensuojeluun heijastuvat muidenkin palvelujen pulmat, esimerkiksi koulujen suuret luokkakoot ja tukihenkilöiden puute."

Laatusuositukset ovat osa laajempaa lastensuojelun tilan selvitystyötä.  Kokonaisselvityksestä vastannut työryhmä jätti 54 ehdotusta sisältävän raporttinsa peruspalveluministerille kesäkuussa.  Ehdotuksissa korostuvat lasten ja perheiden palvelujen sujuva kokonaisuus sekä ehkäisevä työ.

Lastensuojeluun liittyy myös STM:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön selvitys, jossa tarkastellaan kaltoinkohtelua lastensuojelun sijaishuollossa vuosina 1937-1983. Asiasta tehdään parhaillaan esiselvitystä, jonka pohjalta valitaan varsinaisen tutkimuksen tekijä. 

Lavikaisen mukaan asiassa halutaan edetä huolellisesti, koska aihe vaatii hienovaraista käsittelyä. Tutkimuksen aikarajoitus taas liittyy siihen, että rikkomuksia peilataan oman aikansa säädöksiin ja kohteena on nyt ensimmäisen lastensuojelulain aika.

"Vaikka yksityiskohdat eivät vielä ole valmiina, päätavoite on kuitenkin kerätä lastensuojelulaitoksissa tai sijaisperheissä epäkohtia kokeneiden ja niitä todistaneiden ihmisten kokemuksia. Tulosten valmistuttua pohditaan sitten niiden edellyttämiä toimia."

Paula Mannonen