Taistelu opiskeluterveydenhuollon epätasa-arvoa vastaan

Opiskeluterveydenhuoltoa uhkaa epätasa-arvon kasvaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön kesällä julkaiseman selvityksen mukaan opiskeluterveydenhuollon toteuttamistavat ja resurssit erosivat terveyskeskusten välillä. Se johtaa eri paikkakunnilla ja eri oppilaitoksissa opiskelevien eriarvoistumiseen.

Yksi suurimmista opiskeluterveydenhuoltoa vaivaavista ongelmista on työvoiman puute. Terveydenhoitajia ja lääkäreitä on liian vähän opiskelijamääriin suhteutettuna. Esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa tavoitteena on, että yhtä lääkäriä kohden olisi 3000 opiskelijaa. Todellisuudessa luku on 13 000.

"Kun ei ole tarpeeksi resursseja, työntekijät joutuvat todella haasteelliseen tilanteeseen. He väsyvät työtaakkaansa alle. Lisäksi he joutuvat ottamaan vastuulleen muiden tehtäviä, jos esimerkiksi kuraattoria tai psykologia ei ole", neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa sanoo.

"Ammatillisten oppilaitosten kohdalla tämä on erityisen valitettavaa, sillä niissä oireilua ja riskikäyttäytymistä, kuten päihteiden, tupakan ja alkoholin käyttöä on enemmän kuin esimerkiksi lukioissa."

Opiskeluterveydenhuolto on osa perusterveydenhuoltoa. Se sisältää sekä ehkäisevää terveydenhoitoa että korjaavaa sairaanhoitoa. Terveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia. Palvelut kuuluvat lukioiden, ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille.

Opiskeluterveydenhuollon selvitys osoitti, että monilla paikkakunnilla oli vaikeuksia toteuttaa opiskelijoiden kokonaisvaltaista terveydenhuoltoa. Toiminta oli hajautettu useiden tahojen hoidettavaksi.

"On tärkeää, että opiskeluterveydenhuoltoon perehtyneen lääkärin ja terveydenhoitajan sairasvastaanotto järjestetään yleisen vastaanottotoiminnan sijasta opiskeluterveydenhuollossa."

Selvityksen mukaan opiskeluterveydenhuollon suurin toiminnallinen haaste on mielenterveysasiakkaiden hoito. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarve on kasvanut, eikä resursointi ole tarpeiden mukaista. Yhteistyötä ja tiedonkulua erikoissairaanhoidon kanssa olisi kehitettävä.

"Tällä hetkellä opiskeluterveydenhuolto joutuu kannattelemaan potilaita ilman erikoissairaanhoidon osaamista. Opiskeluterveydenhuoltoon olisi ehdottomasti tuotava nuorisopsykiatrista osaamista esimerkiksi järjestämällä konsultaatiomahdollisuuksia, verkostokokouksia, vastaanottoja ja koulutusta."

Kuntien tueksi on Kolimaan mukaan tulossa muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) aloitettava opiskeluterveydenhuollon kehittämistyö. Kuntien toivotaan hyödyntävän myös sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa (Kaste), joka korostaa erikoisosaamisen tuomista opiskeluterveydenhuollon kaltaisiin peruspalveluihin.

THL tarjoaisi kunnille valtakunnallista tukea ja sillä olisi vastuu opiskeluterveydenhuollon tutkimuksesta, kehittämisestä ja koordinoinnista.

"Nykyisin kunnissa toimivat opiskeluterveydenhuollon ammattilaiset jäävät liian yksin."

Lisäksi STM on perustanut työryhmän miettimään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia opiskeluterveydenhuoltoon.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen terveydenhuollon eroja pyritään kaventamaan YTHS-kokeilulla. Lappeenrannassa ja Seinäjoella vuosina 2011-14 toteutettavassa kokeilussa yliopistojen terveydenhuoltopalveluista vastaava YTHS tarjoaa terveydenhuollon myös paikallisille ammattikorkeakouluopiskelijoille. Muualla ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto on kuntien vastuulla.

"Tavoitteena olisi, että opiskeluterveydenhuolto olisi kaikki opiskelijat tavoittava universaali palvelu, joka edistäisi opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä sekä antaisi tarvittaessa erityistä tukea."

Kimmo Vainikainen