Itse- ja omahoidon kokonaisarkkitehtuuri julkaistu

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti alkuvuodesta 2020 itse- ja omahoidon kokonaisarkkitehtuurityön osana sote-tiedonhallinnan suunnittelua. Nyt julkaistava ensimmäinen versio tämän alueen kokonaisarkkitehtuurikuvaukseksi sisältää itse- ja omahoidon tavoitetilan kuvauksen lisäksi sähköisen asioinnin näkökohtia. Nämä näkökohdat limittyvät yksilön omaan toimintaan ja osallistamiseen. 

Kokonaisarkkitehtuurin ensimmäinen versio toimii itse- ja omahoidon tiedonhallinnan visiota kirkastavana ja kehittämistavoitteita selkiyttävänä kuvauksena. Kuvausta voidaan hyödyntää muun muassa kehittämiskohteiden tunnistamiseen, valtakunnallisen, alueellisen ja palveluntuottajakohtaisen kehittämisen yhteensovittamiseen, näihin liittyvien rahoitusesitysten valmisteluun sekä valtakunnallisen sote-tiedonhallinnan ohjaukseen.

Itse- ja omahoidon kokonaisarkkitehtuurikuvausta työstettiin laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa maaliskuulta syyskuulle 2020. Tämän jälkeen se avattiin avoimelle palautekierrokselle. Palautteissa kokonaisarkkitehtuurikuvausta pidettiin kattavana ja asioita selkeyttävänä. Palautteiden mukaan siinä tunnistetaan hyvin myös strategisia kehittämistavoitteita. 

Yksilön oma vastuu itse- ja omahoidossa korostuu

Itse- ja omahoidon kokonaisuudessa korostuu yksittäisen henkilön oma, aktiivinen osallistaminen eli henkilön oma vastuunotto ja sitoutuminen hoitoon tai palveluun. 

Itse- ja omahoidossa yhtenä tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä ennaltaehkäisevä toiminta ja parempi elämänhallinta. Tästä syystä toimintakokonaisuutena se edellyttää myös uudenlaista palvelutarjontaa ja uusia toimintamalleja. Kokonaisarkkitehtuurin kuvaus koostaa itse- ja omahoidon toimijat, toimintamallin, tiedot, tietovarannot ja tietojärjestelmäpalvelut ja niihin liittyvät tietovirrat sekä tunnistaa näihin liittyviä kehittämistarpeita.

Kehittämiskohteita tunnistettu laajasti

Itse- ja omahoidon kokonaisarkkitehtuurissa on tunnistettu laajasti itse- ja omahoidon sekä asioinnin kehittämistarpeita. Lähivuosien valmistelussa on riippuvuuksia mm. sote-rakenneuudistuksen ja tulevaisuuden sote-keskuksen valmisteluun sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintasäädösten uudistamiseen. 

Kehittämistoiminnassa korostuvat mm. seuraavat asiat:

• henkilöiden sujuvan sähköisen asioinnin varmistaminen ja sosiaalihuollon asioinnin edistäminen, ml. Omakanta-palvelun jatkokehittäminen sekä Omaolo-palvelun levittäminen ja jatkokehittäminen,
• asiakas- ja potilastiedon sekä hyvinvointitiedon käytön selkeyttäminen henkilön omissa sovelluksissa sekä palvelujärjestelmässä, mm. ajanvaraustiedon ja asiakaspalautetiedon kansallisesti yhteiseen määrittelyyn perustuva käyttö, 
• palvelunantajien omahoidon ja asioinnin sähköisten palveluiden kehittäminen, niiden yhteentoimivuuden varmistaminen sekä etäpalveluiden edistäminen. 

Tärkeä osa kehittämistoimintaa on myös kansallisten ja alueellisten kehittämisvastuiden selkeyttäminen tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi.

Tulevina vuosina itse- ja omahoidon kehittämiseen tulevat vaikuttamaan aiempaa enemmän myös kansainväliset muutostekijät sekä erityisesti eurooppalaiset datastrategiat ja niihin liittyvät yhteiset tavoitteet. Kaupallisten toimijoiden ja yritysten kehitystyö voi vaikuttaa osaltaan tämän osa-alueen kokonaiskehittämiseen. Tässä kehityksessä yksilöiden luottamuksellisten terveystietojen käsittely toimii kilpailuetuna myös kansainvälisille terveysmarkkinoille.  

Myös hyvinvointitieto huomioitu

Hyvinvointitiedon osalta itse- ja omahoidon kokonaisarkkitehtuurin kuvauksia on tarpeen vahvistaa jatkotyössä yksittäisen henkilön asemaa ja roolia itse- ja omahoidon sekä sähköisen asioinnin alueella. Henkilön toimintaan liittyen myös hyvinvointitiedon määrittelyä voi olla tarpeen tarkastella aiempaa laajemmin. Esimerkiksi data-avusteisen yksilön varhaisen hyvinvointiongelmien tunnistamisen ja hyvinvointitiedon saamisen osalta hyvinvointitieto ja siihen liittyvän tiedon keruun ja analytiikan kehittäminen sekä päätöksenteon ja tekoälyn ratkaisujen hyödyntäminen myös tällä alueella ovat avainasemassa.

Lisätietoja:

Riikka Vuokko, erityisasiantuntija, p. 029 516 3600
Jaakko Penttinen, erityisasiantuntija, p. 029 516 3686