Potilaille hoitoa yli rajojen

EU-kansalaisilla on viimeistään ensi vuoden alusta alkaen oikeus hakea terveydenhuollon palveluita mistä tahansa toisesta EU-maasta. Siitä pitää huolen uusi potilasdirektiivi. Suomessa uudistuksesta on käyty kiivasta keskustelua ja sitä on valmisteltu pitkään, kertoo neuvotteleva virkamies Pasi Mustonen.

"Direktiivi on tuonut meille haasteita, koska se on tehty pitkälti Keski-Euroopan maiden järjestelmiä ajatellen."

Direktiivin mukaan muista EU-maista tulevia potilaita on kohdeltava terveydenhuollossa samalla tavalla kuin oman maan kansalaisia. Potilas voi hakeutua hoitoon toiseen maahan ilman erityistä lupaa.

Potilaiden tulee myös saada ulkomailta haetusta hoidosta korvaus samoin perustein, kuin jos häntä olisi hoidettu kotimaassaan. Juuri tämä on aiheuttanut Suomessa päänvaivaa.

"Keski-Euroopan vakuutuspohjainen sosiaaliturva eroaa pohjoismaisesta asumisperusteisesta sosiaaliturvasta merkittävästi. Lisäksi Suomen kaksikanavaista terveydenhuoltopalvelujen rahoitusjärjestelmää on vaikea sovittaa yhteen uusien vaatimusten kanssa", Mustonen selventää.

Suomen kaksikanavaisessa rahoitusjärjestelmässä julkisia ja yksityisiä palveluita rahoitetaan eri tavalla. Samalla potilas maksaa niistä eri summan. Julkisten terveyspalveluiden kustannukset maksaa pääosin kunta, ja sen lisäksi potilas maksaa pienen asiakasmaksun. Sen sijaan yksityisistä palveluista potilas hakee korvauksia sairausvakuutuksesta eli käytännössä Kelasta. Kela-korvauksen taso on alhainen, ja potilaan maksettavaksi jää isompi osa.

"Ulkomailla yksityisiä ja julkisia palveluita ei pystytä erottelemaan toisistaan", Mustonen toteaa.

"Nyt joudutaankin pohtimaan, rinnastetaanko ulkomailla saatu hoito Suomessa yksityiseen vai julkiseen terveydenhuoltoon. Valitulla mallilla on merkittävä vaikutus potilaan maksun suuruuteen."

Muut maat eivät joudu pohtimaan tätä kysymystä, sillä niillä on kansallisesti käytössä yleensä vain yksi korvaustapa.

Korvausmallia ei ole vielä päätetty. Lakia valmisteleva ohjausryhmä päättää kantansa helmikuussa. Haasteista huolimatta Suomi on suhtautunut direktiiviin myönteisesti.

"Direktiivi vahvistaa potilaan oikeuksia, lisää valinnanmahdollisuuksia ja selkeyttää sekavaa oikeudellista tilannetta", Mustonen sanoo.

Sekavuus on johtunut siitä, että EU:n tasolla ei ole ollut terveyspalveluja koskevaa lainsäädäntöä. Siksi EU-tuomioistuin on joutunut ratkomaan yksittäisiä tapauksia.

Myös yhdenvertaisuuteen liittyvät kysymykset ovat herättäneet keskustelua.

"Direktiivi jättää paljon pohdittavaa. Yksi kysymys on, onko kaikilla todellinen mahdollisuus käyttää palveluja ulkomailla. On todennäköistä, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuvat ja nuoret käyttävät mahdollisuutta enemmän kuin kauempana sisämaassa asuvat tai iäkkäät", Mustonen pohtii.

Toinen yhdenvertaisuuskysymys koskee palveluntuottajien asemaa. Jos päädytään siihen, että ulkomailla saatu hoito korvataan julkisen terveydenhuollon kustannuksiin perustuen, niin kotimaassa yksityiset terveyspalveluiden tarjoajat jäävät eriarvoiseen asemaan.

"Tästä seurannee se, että suomalaiset yksityiset palveluntuottajat perustavat klinikoitaan yhä useammin esimerkiksi Viroon, koska silloinhan potilaat saavat niiden palveluista korkeamman korvauksen", Mustonen huomioi.

Mustonen ei usko, että direktiivin myötä suomalaiset lähtevät joukolla ulkomaille hakemaan hoitoa.

"Suomen syrjäinen sijainti ja kieli varmasti karsivat lähtijöiden määrää. Potilaat haluavat tulevaisuudessakin peruspalvelunsa läheltä. Suomalaiset tuntuvat myös luottavan kotimaansa palvelujärjestelmään kovasti, vaikkei se aina ehkä optimaalisesti toimikaan. Silti voi olla joitakin aloja, kuten hammashoito, joissa palveluita haetaan enemmän ulkomailta."

Potilastietojen kääntäminen jää potilaan omalle vastuulle. Myöskään rajat ylittäviä matkoja ei korvata erikseen, vaan korvauksen saa ainoastaan lähimpään hoitopaikkaan. Sen sijaan ulkomailla lääkeostoja voi tehdä suomalaisella lääkemääräyksellä. Samoin muissa maissa kirjoitetut lääkemääräykset on hyväksyttävä jatkossa myös Suomen apteekeissa.

Maija Luotonen