Hyppää sisältöön
Media

Hallituksen esitys 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi eduskuntaan

sosiaali- ja terveysministeriötyö- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 21.4.2022 13.26
Tiedote 106/2022

Hallituspuolueet linjasivat 17.12.2020 toimista, joilla edistetään 55 vuotta täyttäneiden työllistymistä ja työssä jaksamista. Hallituksen tavoite on vahvistaa julkista taloutta työllisyysastetta nostamalla, mikä edellyttää myös ikääntyvien suurempaa osallistumista työmarkkinoille. Lakiluonnos oli lausunnolla 19.11.2021 – 6.1.2022. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 21.4.2022.

Lisäpäiväoikeus poistuisi 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan perus- ja ansiopäivärahaa voidaan tietyin edellytyksin maksaa päivärahakauden enimmäisajan päättymisen jälkeen niin kutsutuilta lisäpäiviltä, kunnes irtisanottu työntekijä jää eläkkeelle. 

Lisäpäiväoikeus edellyttää laissa säädetyn ikärajan täyttymistä ennen kuin työttömyyspäivärahan enimmäisaika ehtii päättyä. Lakiehdotuksen mukaisesti mahdollisuus työttömyysturvan lisäpäiviin poistuisi kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. Vuonna 1963 ja 1964 syntyneillä lisäpäivien alaikäraja nousisi vuodella. Vuonna 1963 syntyneillä lisäpäivien alaikäraja nousisi 63 vuoteen ja vuonna 1964 syntyneillä 64 vuoteen.

Muutos ei vaikuttaisi jo työttömyysturvan lisäpäivillä oleviin henkilöihin eikä vuonna 1962 tai sitä ennen syntyneisiin.

Vahvistettu muutosturva nopeuttamaan uudelleentyöllistymistä

Uuden muutosturvan tavoitteena olisi nopeuttaa irtisanotun työntekijän uudelleentyöllistymistä.

Nykyisen työsopimuslaissa säädetyn muutosturvan lisäksi ehdotetaan säädettäväksi uudesta muutosturvasta kaikille tuotannollisin tai taloudellisin perustein irtisanotuille yli 55-vuotiaille, jotka ovat olleet vähintään viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa. 

Uusi muutosturva koostuisi muutosturvarahasta ja muutosturvakoulutuksesta. Muutosturvarahan maksaisi työttömyyskassa tai Kela, ja se vastaisi irtisanotun yhden kuukauden palkkaa. Muutosturvaraha ei vähentäisi työttömyyspäivärahaa tai siirtäisi sen alkamisajankohtaa. Muutosturvakoulutuksen järjestäisi työ- ja elinkeinotoimisto, ja sen arvo vastaisi enintään irtisanotun työntekijän kahden kuukauden palkkaa. 

Muutosturvakoulutuksen tarkoituksena olisi tukea irtisanotun ammatillisia valmiuksia tai valmiuksia toimia yrittäjänä, ja edistää irtisanotun nopeaa uudelleen työllistymistä. Työnhakijaksi ilmoittautuminen, osaamis- ja työkykykartoitus sekä työllistymissuunnitelman tekeminen tapahtuisivat jo irtisanomisaikana.

Uusi muutosturva rahoitettaisiin Työllisyysrahaston kautta muutosturvamaksulla, jossa olisi yhtä suuret irtisanovan työnantajan osa ja yhteinen osa. Yhteinen osa rahoitettaisiin kaikilta työnantajilta työttömyysvakuutusmaksua korottamalla.

Työllistymisvapaita pidennettäisiin työntekijöillä, jotka ovat täyttäneet 55 vuotta ja ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta samalla työnantajalla. Nykyisin työllistymisvapaan pituus on 5, 10 tai 20 päivää työntekijän irtisanomisajan pituudesta riippuen. Vuodesta 2023 alkaen työllistymisvapaiden pituus olisi 5, 15 tai 25 päivää. Työllistymisvapaata voisi käyttää osaamis- ja työkykykartoituksen tekemiseen ja muutosturvakoulutuksen aloittamiseen.

Mahdollisuutta osa-aikatyöhön parannettaisiin

Uudistus vahvistaisi yli 55-vuotiaiden saman työnantajan palveluksessa vähintään kolme vuotta työskennelleiden oikeutta lyhennettyyn työaikaan. Tämä koskisi myös tilanteita, joissa työntekijä on jäämässä osa-aikaiselle sairauslomalle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Jos työntekijä esittää työnantajalle pyynnön siirtyä osa-aikatyöhön, työnantajan olisi ensisijaisesti pyrittävä järjestelemään työt niin, että osa-aikatyö onnistuisi. Työntekijällä ei kuitenkaan olisi subjektiivista oikeutta lyhentää työaikaansa. Tavoitteena olisi tukea työssä jaksamista.

Tavoitteena 55 vuotta täyttäneiden työllisyyden paraneminen

Lisäpäivien poistolla halutaan edistää ikääntyvien työllisyyttä. Lisäpäivillä on tutkimuksissa havaittu olevan työllisyyttä vähentävä vaikutus. Tilanteissa, joissa työ kuitenkin päättyy, uudelleentyöllistymistä tuettaisiin ehdotetulla muutosturvalla. 

Esitys liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen vahvistaa julkista taloutta työllisyysastetta nostamalla. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös ikääntyvien lisääntyvää osallistumista työmarkkinoille. Esityksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä noin 8300 työllisellä vuoden 2029 loppuun mennessä.

Hallituspuolueiden 17.12.2020 tekemään päätöskokonaisuuteen sisältyy myös muita 55 vuotta täyttäneiden työllisyyttä edistäviä päätöksiä, jotka valmistellaan erikseen. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että nyt eduskunnalle annettuun esitykseen sisältyvien ja erikseen valmisteltavien toimien yhteisvaikutuksena työllisyys kasvaisi noin 10 300 henkilöllä. Työllisyyden arvioidaan kasvavan noin 9 100 työllisellä vuoden 2029 loppuun mennessä ja lisäksi työllisyyttä parantava väliaikainen varantovaikutus olisi noin 1 200 työllistä.

Lakimuutokset voimaan 2023

Lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2023. Uutta muutosturvaa koskevia säännöksiä sovellettaisiin ja irtisanovan työnantajan muutosturvamaksu perittäisiin, jos palkansaaja on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä 1.1.2023 tai sen jälkeen.

Esitys on valmisteltu yhteistyössä virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä ja työ- ja elinkeinoministeriössä. 

Lisätietoja

sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja Juho Orjala, p. 0295 163 424, [email protected]
[email protected]
työministerin erityisavustaja Mikko Heinikoski, puh. 0295 047 175

Sivun alkuun