Aktiivinen ote pitkittyviin poissaoloihin

Työterveyshuolto saa aktiivisen roolin pitkittyvien sairauslomien arvioinnissa, jos eduskunta hyväksyy viimeistelyä vailla olevan lakiesityksen. "Tavoitteena on puuttua ajoissa pitkittyvään työkyvyttömyyteen", sanoo hallitussihteeri Virpi Korhonen.

Lakiesityksen mukaan työterveyslääkäri arvioi sairastuneen työkyvyn ja työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto tekevät yhteisen selvityksen työntekijän mahdollisuuksista jatkaa työssä, kun sairauspäivärahaa on maksettu kahden vuoden aikana 90 arkipäivää.

"Uudistuksella haetaan työkyvyn arviointiin toimivuutta sekä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon tiivistä yhteistyötä", hallitussihteeri Virpi Korhonen kertoo.

Lakiesitys on tuomassa työterveyshuollolle ja työnantajille aloitteellisen roolin.

"Työnantajan velvollisuus on ilmoittaa sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon, kun se on jatkunut vähintään kuukauden. Työterveyshuolto koordinoi yhteistyötä, jossa selvitetään työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Työnantaja on keskeinen toimija, kun työolosuhteita muokataan", Korhonen toteaa.

Sairauspäivärahaa haettaisiin jatkossa kahden kuukauden kuluessa sairauslomalle jäämisestä, kun määräaika nyt on neljä kuukautta.

"Kelan lakisääteinen velvollisuus on selvittää kuntoutustarve. Kun noin viisi prosenttia etuuden saajista - arviolta 15 000 päivärahan saajaa - hakee päivärahaa huomattavalla viiveellä, piste, jossa kuntoutuksen tarve piti selvittää, on jo ohitettu", Korhonen sanoo.

Kelan uusin sairauspäivärahatilasto vuodelta 2009 kertoo, että yli 60 päivän sairauspäivärahakausista 34 prosenttia oli tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja 25 prosenttia mielenterveyshäiriöiden perusteella. Sama trendi näkyy alkavissa työkyvyttömyyseläkkeissä.

Sairauspäiväraha myönnettäisiin jatkossa kuten ennenkin, ja B-lausunto vaadittaisiin viimeistään 60 sairauspäivärahapäivän jälkeen. Työntekijä voisi käydä valitsemallaan lääkärillä, ja hoitava lääkäri arvioisi sairauden vaikutukset toimintakykyyn. Työolot tunteva työterveyslääkäri miettisi, miten työkyky vastaa työn vaatimuksiin.

Korhonen kertoo, että kaikki lakiesityksestä annetut lausunnot näyttivät vihreää valoa uudistukselle: "Kenenkään edun mukaista ei ole, että työntekijä syrjäytyy työelämästä. Tarkoitus on löytää yksilön kannalta tarkoituksenmukaiset ja vaikuttavat keinot ja sairauteen hyvä hoito. Työpaikalla arvioidaan olosuhteet ja mietitään tukitoimet, jotka auttavat työkyvyn palauttamisessa: voiko esimerkiksi työaikaa tai työtehtäviä muokata? Kuntoutukseen ohjataan oikea-aikaisesti."

Lakiluonnoksesta annetuissa lausunnossa painotetaan, että työterveyshuollolle ja työnantajille tulevat uudet tehtävät edellyttävät hyvää koulutusta, ohjeistusta ja tiedotusta. Osa lausunnon antajista toivoi myös sairastelevien opiskelijoiden, yrittäjien ja työttömien aktiivista toimintakyvyn arviointia.

Lakiesitys pohjautuu valtiosihteeri Eeva Kuuskosken vetämän Työhyvinvointityöryhmän työhön. Se perustettiin jatkamaan johtaja Jukka Ahtelan työurien pidentämistä pohtineen Työelämäryhmän linjauksia työkyvyn edistämisestä ja työolosuhteiden parantamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutoksia sairausvakuutuslakiin ja työterveyshuoltolakiin, ja uudistusta kaavaillaan voimaan 1. huhtikuuta 2012.

Toimittanut: Irma Heiskanen-Haarala