Työturvallisuus ja työhyvinvointi
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä, määrittelee työsuojeluvalvonnan tavoitteet sekä kehittää työympäristön ja työhyvinvoinnin kansallisia linjauksia ja toimintapolitiikkaa. Lisäksi ministeriö vastaa työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä.
Työturvallisuus ja työhyvinvointi tarkoittavat laajaa käsitystä työpaikkojen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sekä niihin liittyvistä käytännöistä, kulttuurista ja lainsäädännöstä.
Työturvallisuus ja työhyvinvointi sisältävät toimenpiteitä, joilla varmistetaan työntekijöiden fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus, terveys ja hyvinvointi. Tavoitteena on vähentää tapaturmia, vammoja ja työperäisiä sairauksia sekä vahvistaa työn suoriutumista edistäviä voimavaroja, joilla työntekijät ja työpaikat saavuttavat tavoitteensa.
Työturvallisuus ja työterveys luovat vahvan perustan työhyvinvoinnille
Sekä työturvallisuuslain että työterveyshuoltolain noudattaminen työpaikoilla ehkäisee työntekijän terveydelle aiheutuvia vaaroja ja haittoja sekä mahdollistaa työhyvinvoinnin perusasioiden saavuttamisen. Työelämän muiden lakien noudattaminen työpaikalla vahvistaa myös työhyvinvoinnin perustaa.
Hyvä työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi ovat jokaisen työpaikan etu. Ne lisäävät työn vetovoimaisuutta ja vaikuttavat työssä onnistumiseen.
Työhyvinvoinnin kannalta keskeisiä asioita ovat
- työpaikan toiminta- ja johtamistavat,
- ammattitaito ja osaaminen,
- oman työn sisällön mielekkyys,
- työyhteisön toiminta,
- vaikuttamisen, osallistumisen ja kouluttautumisen mahdollisuudet työssä,
- työntekijän terveydentila ja työkyky sekä
- työn ja muun elämän yhteensovittamisen mahdollisuus.
Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi tehdään yhdessä
Perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla.
Jokaisella työpaikalla on huolehdittava riskienarvioinnista ja riskienhallinnasta. Työpaikan ja työterveyshuollon välinen työterveysyhteistyö on myös tärkeää työntekijöiden työkyvyn edistämiseksi ja tukemiseksi.
Hyvä ja terveellinen työympäristö edistää työntekijöiden hyvinvointia. Työ voi toimia myös voimavarana. Luottamus ja yhteistyö sekä työntekijöiden korkea osaaminen ja heidän taitojensa täysipainoinen käyttäminen työpaikoilla ovat suomalaisen työelämän vahvuuksia, joiden varaan on hyvä rakentaa työhyvinvointia.
- Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030
- Linjausten toimeenpanosuunnitelma 2024-2027
Työpaikalla tapahtuva kehittämistyö on kannattavaa
Kehittämistyön tuloksia on kirjattu muun muassa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston työturvallisuutta kehittäviin tapaustutkimuksiin ja Euroopan sosiaalirahaston työhyvinvointia kehittävien hankkeiden lopputuloksiin.
- Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston julkaisuja
- Rakennerahastotietopalvelu, ohjelmakausi 2014–2020
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma sisältää työelämäohjelmien kokonaisuuden, jolla tuetaan työpaikkoja ja kehitetään palvelujärjestelmää.
TYÖ2030-ohjelmassa kehitetään samaan aikaan työhyvinvointia ja tuottavuutta muun muassa edistämällä hyvää johtajuutta ja levittämällä työpaikkojen ja toimialojen käyttöön hyväksi havaittuja toimintamalleja, esimerkiksi Tulevaisuusvuoropuhelua.
Työelämän mielenterveysohjelmassa levitetään muun muassa työterveysyhteistyön toimintamallia sekä työpaikoille tarkoitettua mielenterveyden edistämisen työkalupakkia. Tarkoituksena on mm. vähentää mielenterveyssyistä johtuvia sairauspoissaoloja.
Työkykyohjelman tarkoituksena on vaikuttaa, myös ikääntyneet huomioiden, työssä jaksamiseen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen.