FI SV EN

Päihdepalvelut

Päihdepalvelut - kuvituskuvaSosiaali- ja terveysministeriö määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee lainsäädännön ja ohjaa uudistusten toteuttamista. Palvelujen laatua valvovat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ja aluehallintovirastot.

Kunnat vastaavat päihdepalvelujen järjestämisestä

Kunnat vastaavat palvelujen järjestämisestä. Päihdehuollon palveluja on järjestettävä siinä määrin kuin kunnassa esiintyy tarvetta. Kunnat voivat joko tuottaa palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai ostaa ne muilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta, esimerkiksi  järjestöiltä.

Päihdehuollossa on noudatettava hoitotakuuta tai vastaavasti järjestettävä tuen tarpeita vastaavat sosiaalihuollon palvelut silloin kun ne parhaiten soveltuvat asiakkaan auttamiseen. Raskaan olevalla päihteiden käyttäjällä on oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut.

Päihdepalveluja on saatavana

  • sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksena ja neuvontana
  • päihteettömyyttä tukevina tai ongelmakäytön haittoja vähentävinä sosiaalipalveluina
  • päihteiden aiheuttamien sairauksien tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluina
  • päihdehuollon erityispalveluina.

Päihdepalveluja saa eri muodoissa

Avohuolto

Päihdepalveluja tarjotaan ensisijaisesti avopalveluina. Palvelut voivat olla esimerkiksi sosiaalista tukea, katkaisuhoitoa, ryhmäterapiaa, perheterapiaa tai kuntoutusta. Palveluissa selvitetään myös toimeentuloon ja asumiseen liittyviä kysymyksiä.

Laitoskuntoutus

Laitoshoito tai -kuntoutus on tarpeellista henkilölle, jolle avohoidon palvelut eivät ole riittäviä tai tarkoituksenmukaisia.

Katkaisuhoito

Katkaisuhoidossa keskeytetään päihteiden käyttö ja hoidetaan vieroitusoireita ja muita päihteiden aiheuttamia haittoja. Katkaisuhoito avohoidossa tai laitoksessa kestää tavallisesti enintään 1-2 viikkoa.

Hoito ja kuntoutus perustuvat vapaaehtoisuuteen ja ne toimivat luottamuksellisesti.

Hoitoa ja kuntoutusta tukevat palvelut

Hoitoa ja kuntoutusta tukevia palveluita ovat esimerkiksi asumispalvelut, sosiaalinen kuntoutus sekä päiväkeskukset.

Kuka saa päihdepalveluja?

Avopalveluihin voi hakeutua oma-aloitteisesti ottamalla yhteyttä paikalliseen sosiaalitoimistoon, terveyskeskukseen tai päihdeyksikköön, kuten A-klinikkaan. Laitoshoitoon tarvitaan useimmiten lähete. Terveytensä vaarantava tai väkivaltainen päihteiden ongelmakäyttäjä voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon, mutta se on käytännössä erittäin harvinaista.

Päihdekuntoutujat ja läheiset saavat vertaistukea ryhmistä ja klinikoista

Monet järjestöt ja yhdistykset antavat tukea päihdekuntoutujille ja heidän läheisilleen.

Vertaistukea päihdekuntoutujille antavat muun muassa AA-ryhmät, A-killat ja NA-ryhmät. Läheisten alkoholinkäytöstä kärsiviä tukevat muun muassa Al-Anon ja Alateen.

Päihdepalvelujen kehittämisessä tavoitteena joustavuus

Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä, ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä sekä mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien hoitoa on tärkeää kehittää sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä. Ehkäisevää päihdetyötä tehdään myös muiden yhteiskunnan sektorien kanssa, kuten koulujen ja nuorisotyön kanssa.

Palvelujen kehittämisen tavoitteena ovat helposti tavoitettavat, joustavat palvelut sekä mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien hoitaminen samanaikaisesti yhdessä yksikössä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Mieli 2009 -työryhmä on laatinut kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman. Siinä linjataan ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä yhtenä kokonaisuutena.

STM on asettanut työryhmän tukemaan ja arvioimaan suunnitelman toimeenpanoa ja edistämään mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä.

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmä 2009-2015

Valittaminen päihdepalveluista

Sosiaali- ja terveysministeriö ei käsittele muistutuksia, kanteluja tai valituksia.

Jos et ole tyytyväinen saamaasi palveluun, hoitoon tai kohteluun, voit

  • tehdä muistutuksen päihdepalvelujen vastuuhenkilölle. Ennen muistutuksen tekemistä kannattaa kuitenkin yrittää selvittää asia sinua hoitaneiden henkilöiden kanssa.
  • tehdä kantelun valvovalle viranomaiselle: oman alueesi aluehallintovirastoon tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valvira).

Jos koet tulleesi väärin kohdelluksi tai kaipaat neuvoja oikeuksistasi, voit olla yhteydessä oman kuntasi tai kuntayhtymäsi sosiaaliasiamieheen tai potilasasiamieheen.

Sosiaalihuollossa asiakas voi lisäksi hakea muutosta saamaansa päätökseen.

Päätöksessä on aina muutoksenhakuohjeet.

Lisätietoja

Kari Haavisto, sosiaalineuvos 
STM, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto, Haittojen ehkäisemisen ryhmä 0295163342  


Helena Vorma, lääkintöneuvos 
STM, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto, Terveyspalveluryhmä 0295163388  


Virva Juurikkala, erityisasiantuntija 
STM, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto, Sosiaalipalveluryhmä 0295163204