Kansainvälistä suojelua hakevien ja saavien sosiaaliturva ja palvelut Suomessa
Välttämätön toimeentulo turvataan kaikille sitä tarvitseville. Oikeuteen saada laajemmin sosiaali- ja terveyspalveluja vaikuttaa henkilön tilanne ja Suomessa oleskelun kesto.
Kenestä voi olla kyse?
- Maahanmuuttajalla tarkoitetaan yleensä sellaista Suomeen muuttanutta ulkomaan kansalaista, joka aikoo asua maassa pidempään. Maahanmuuttajalla voidaan joskus viitata myös sellaiseen henkilöön, joka on syntynyt Suomessa, mutta jonka vanhemmat tai toinen vanhemmista on muuttanut Suomeen (ns. toisen sukupolven maahanmuuttaja).
- Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut vainon kohteeksi ja joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta toisesta maasta.
- Tilapäistä suojelua saava on Ukrainasta sotaa paennut henkilö, jolle on myönnetty oleskelupa tilapäisen suojelun direktiivin perusteella.
- Pakolainen on YK:n pakolaissopimuksen mukaan henkilö, jolla on perusteltu aihe pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan. Sota, luonnonkatastrofi tai köyhyys ei ole sopimuksen määritelmän mukaisesti pakolaisuuden syy. Suomessa kutsutaan pakolaisiksi myös niitä, jotka ovat saaneet jäädä maahan suojelun tarpeen vuoksi tai humanitäärisistä syistä.
- Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n myöntämä pakolaisen asema ja joka kuuluu vastaanottavan maan pakolaiskiintiöön.
- Suomeen tullut henkilö, jolle myönnetään Suomessa kotikunta, on sosiaali- ja terveyspalvelujen suhteen samassa asemassa kuin kuka tahansa kuntalainen. Asuessaan vakinaisesti Suomessa hänellä on lisäksi oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin.
Palvelut vastaanottokeskuksessa
Suomesta turvapaikkaa hakevilla ja tilapäisen suojelun oleskeluluvan saaneilla henkilöillä on oikeus saada vastaanottopalveluja välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon turvaamiseksi.
Turvapaikanhakijoilla on oikeus palveluihin hakemuksen käsittelyn ajan ja tilapäistä suojelua saaneilla koko oleskeluluvan voimassaolon ajan, jollei henkilölle myönnetä kotikuntaa Suomessa.
Maahanmuuttoviraston ohjauksessa toimivat vastaanottokeskukset järjestävät tarvittavat palvelut vastaanottopalveluina. Niihin kuuluvat majoitus, vastaanotto- tai käyttöraha, välttämättömät sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut, tulkki- ja käännöspalvelut sekä työ- ja opintotoiminta. Myös ateriat voidaan järjestää vastaanottopalveluina.
Kiintiöpakolaisille myönnetään kotikunta suoraan maahantulon jälkeen, jolloin heidän palvelut järjestetään kunnissa ja hyvinvointialueella heti alusta alkaen.
Sosiaali- ja terveyspalvelut vastaanottokeskuksessa
Vastaanottokeskukset järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut joko itse tai hankkimalla ne hyvinvointialueilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta.
- Henkilöille tehdään vastaanottokeskuksessa terveystarkastus ja tartuntatautien seulonta.
- Henkilöillä on oikeus saada sosiaalihuollon ammattihenkilön välttämättömiksi arvioimia sosiaalipalveluja (neuvontaa, ohjausta, sosiaalisten ongelmien selvittämistä).
- Aikuiset turvapaikanhakijat ovat oikeutettuja kiireelliseen terveydenhoitoon. Lisäksi heillä on oikeus saada terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömiksi arvioimia muita terveyspalveluja.
- Tilapäisen suojelun oleskeluluvan saaneet aikuiset ovat oikeutettuja terveyspalveluihin samassa laajuudessa kuin kuntalaiset
- Kaikki alaikäiset ovat oikeutettuja terveyspalveluihin samassa laajuudessa kuin kuntalaiset.
Lue lisää
Kotikunnan saaneiden palvelut
Oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija hakeutuu asumaan johonkin kuntaan ja Digi- ja väestötietovirasto myöntää hänelle hakemuksesta kotikunnan.
Vastaavasti tilapäistä suojelua saavat voivat hakea kotikuntaa edellytysten (esim. yhden vuoden yhtäjaksoinen oleskelu Suomessa) täyttyessä.
Kotikunnan saamisen jälkeen henkilö on samassa asemassa kuin kuka tahansa muu kuntalainen. Hän saa hyvinvointialueen järjestämiä julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja samoin kuin muutkin asukkaat.
Yksin saapuneen, kotikunnan saaneen alaikäisen hoivan, huolenpidon ja asumisen tarpeen arvioi ja palveluista vastaa hyvinvointialue esim. perheryhmäkodissa tai tuetussa asumisessa.
Palveluiden kustannukset
Sisäministeriön hallinnonala vastaa kustannuksista niin kauan, kun henkilöt ovat vastaanottojärjestelmän piirissä. Tänä aikana henkilöt eivät ole vielä oikeutettuja hyvinvointialueen järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin muutoin kuin kiireellisissä tapauksissa.
Jos turvapaikanhakija saa oleskeluluvan tai tilapäistä suojelua saavalle myönnetään kotikunta, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kustannuksista vastaa hyvinvointialue, joka saa valtiolta kolmen vuoden ajan laskennallisen korvauksen.
Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus kunnan ja hyvinvointialueen väestöstä vaikuttaa valtionosuuden määrään. Se tarkoittaa vieraskielisyyskerrointa, joka lisää kunnan saamaa valtionosuutta.
Lisäksi kunta ja hyvinvointialue saavat kolmen vuoden ajan korvauksen maksamistaan kotoutumispalveluista, toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä ja tietyistä erityiskustannuksista (ml. sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut).
Turvapaikanhakijoiden sosiaaliturva
Turvapaikanhakija ei ole oikeutettu Kelan etuuksiin. Asumiseen perustuvaan sosiaaliturvaan ovat oikeutettuja kaikki, jotka asuvat vakinaisesti Suomessa.
Jos turvapaikanhakija saa oleskeluluvan, hän on asuessaan Suomessa oikeutettu Kelan, kuntien ja hyvinvointialueen tarjoamiin etuuksiin.
Asumisperusteisia etuuksia ovat eläkkeiden vähimmäisturva (esimerkiksi kansaneläke), toimeentuloturva sairauden ja työttömyyden aikana ja tuki perheille lapsista johtuvista kustannuksista.
Lisätietoja
- Tietoa turvapaikanhakijoista - sisäministeriö
- Tietoa maahanmuuttajien kotouttamisesta - työ- ja elinkeinoministeriö
- Kotoutuminen.fi -verkkosivusto (tietoa maahanmuuttajien kotouttamisesta, työ- ja elinkeinoministeriö)
- Tietoa maahanmuutosta - Maahanmuuttovirasto
- Turvapaikanhakijat lastensuojelun asiakkaana
- Töissä Suomessa 13 kielellä
- Monikulttuuristuva työelämä
- Infopankki.fi - Suomi sinun kielelläsi
- Selvitys maahanmuuttajanaisten ja -miesten asemasta ja sukupuolten tasa-arvosta