Ihana, hankala työmarkkinatuki – Työmarkkinatuen historiasta evästyksiä tulevaan
.png/be21baaa-953c-cada-b606-6ff4b7253084?version=1.0&t=1645105286226&width=1200)
Työmarkkinatuen lähes 30 vuoden mittaisen historian aikana työmarkkinatukea ja työvoimapolitiikkaa koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu useaan otteeseen. Nyt julkaistussa työmarkkinatuen historiaa koskevassa katsauksessa kuvataan työmarkkinatuen taustaa sekä tehtyjä lakimuutoksia, joissa tavoitteena on ollut vähentää työmarkkinatuen alkamista, lyhentää työmarkkinatukijaksoja ja ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä.
Työkyvyn tuen palvelut laajentuvat uusille alueille
Työkykyohjelmassa (2019–2023) tehtyjä toimenpiteitä laajennetaan uusille alueille Suomen kestävän kasvun ohjelmassa seuraavan kahden vuoden aikana. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä. Tavoitteena on parantaa Suomen työllisyysastetta tukemalla osatyökykyisten polkuja työhön, työkykyisyyttä ja työssä pysymistä sekä varmistaa työkyvyn tuen palveluiden valtakunnallinen saatavuus ja laatu.
Nykyisellä rahoitustasolla ei pystytä turvaamaan kattavaa ja laadukasta turvakotiverkostoa
Turvakotipaikkojen määrä ei vastaa vielä todellista tarvetta ja Suomea sitovia kansainvälisiä velvoitteita. Myös toimintakustannusten nousu edellyttää lisärahoitusta lähivuosien aikana.
Rahapelijärjestelmän kehittämisessä ei pidä ottaa varaslähtöä, koska päätöksen tueksi tarvitaan lisää tietoa
Tällä viikolla julkistettiin esiselvitys rahapelijärjestelmän vaihtoehdoista. Rahapelipolitiikan kehittämistarpeet on laajalti tunnistettu ja selvitys sisältää paljon hyvin koottua materiaalia jatkotyön tueksi. Se ei kuitenkaan anna riittäviä eväitä linjata tulevaisuuden rahapelijärjestelmää.
Seitsemän päivän hoitotakuu on ajuri - hoidon saatavuus ja jatkuvuus sen tavoite
Hallitustunnustelut ovat käynnissä ja keskustelu julkisuudessa vilkasta siitä, mistä tavoiteltava säästö seuraavalla hallituskaudella syntyy. Sosiaali- ja terveysministeriö on samoilla linjoilla siitä, että palveluiden leikkaaminen ei ole ratkaisun avain, vaan asioiden tekeminen paremmin ja toisin.
Vuoropuhelulla sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiossa ja tiedonhallinnassa yhteiseen maaliin
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja digitalisaation kehittämistä tehdään palveluorganisaatioiden ja sidosryhmien yhteistyönä. STM on järjestänyt erilaisia tilaisuuksia tiedon vaihtoon ja yhteiseen keskusteluun.
Uusia tekoälymalleja käsittelevän kolumnisarjan 2. osa
Tekoäly mullistaa terveydenhuoltoa – riskit voidaan torjua suunnittelulla ja yhteistyöllä
Generatiivisen tekoälyn viimeaikaiset kehitysaskeleet ovat tulleet yllätyksenä lähes kaikille. Vaikutusvaltainen joukko tiede- ja yritysmaailman vaikuttajia on jopa esittänyt tuotekehityksen väliaikaista keskeyttämistä. Euroopassa tietosuojaviranomaiset ovat puolestaan alkaneet rajoittaa uusien tekoälymallien käyttöä.
Uusia tekoälymalleja käsittelevän kolumnisarjan 1. osa
Tekoäly mullistaa terveydenhuoltoa - mahdollisuudet hyödynnettävä viipymättä
Viime kuukausina on keskusteltu vilkkaasti niin sanotuista generatiivisista tekoälymalleista. Ne ovat ohjelmistoja, jotka kommunikoivat ymmärrettävällä sekä luonnollisella kielellä ja pystyvät luomaan uutta sisältöä kuten tekstiä tai kuvia. On todennäköistä, että nämä mallit mullistavat muutaman vuoden aikajänteellä ihmisten ja koneiden välisen työnjaon sekä tavat, joilla kommunikoimme niiden kanssa.
Nyt on aika juurruttaa työkyvyn tuen palvelut hyvinvointialueilla
Hyvinvointialue järjestää ja resursoi työkyvyn tuen palvelut sosiaali- ja terveyskeskuksissa niille työikäisille, jotka eivät ole opiskelu- tai työterveyshuollon piirissä.
Päätösten on perustuttava tietoon
Korona-aika opetti suomalaiset arvioimaan tiedon merkitystä päätöksenteossa. Oli selvää, että päätöksiä jouduttiin tekemään nopeasti eikä tietoa uudesta pandemian aiheuttajasta aina ollut riittävästi. Yksi tärkeä oppi koronasta on, että päätöksentekijälle tulee varmistaa paras saatavilla oleva tieto. Yhtä tärkeää on, että päätöksentekijät tunnistavat tiedon vajavuudet.
Työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen tärkeää sosiaaliturvaa uudistettaessa
Sosiaaliturvauudistus kytkeytyy läheisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntoutuksen ja työvoimapalvelujen uudistuksiin. Uudistusten yhteisenä tavoitteena on myönteinen muutos ihmisen elämäntilanteessa ja toimintakyvyssä, olemassa olevan työkyvyn hyödyntäminen ja parantaminen sekä tätä kautta työllistymisen tai työhön paluun mahdollistaminen tarvittavalla tuella.
Teknologiaa on koeteltava ja siltä on vaadittava luotettavuutta ja vaikuttavuutta
Uudet teknologiat – kuten sensorijärjestelmät, tekoäly, automaatio ja robotiikka – voivat auttaa varmistamaan sote-henkilöstön riittävyyttä, oikea-aikaista hoitoa ja huolenpitoa sekä ongelmien ennaltaehkäisyä.
Suomi edistää romanien yhdenvertaisuutta, osallistumista ja osallisuutta
Romaneihin kohdistuu Suomessa tutkitusti syrjintää ja etnistä profilointia. Vähemmistöjen oikeudet turvataan perustuslaissa, mutta tosiasialliseen yhdenvertaisuuteen on vielä matkaa. Suomen kolmannen romanipoliittisen ohjelman visio on, että vuoteen 2030 mennessä romaniväestö on yhdenvertaisesti osallinen ja tasa-arvoinen.
Perusturvaetuuksien yhtenäistämisen tavoitteena selkeämpi sosiaaliturva
Sosiaaliturvakomitea esittää tulevalle hallitukselle perusturvaetuuksien yhtenäistämistä ja yhdistämistä. Perusturvaetuuksien yhdenmukaistaminen vaatii monia vaikeita poliittisia päätöksiä sekä paljon lainvalmistelutyötä, joilla on väistämättä vaikutuksia myös ansioturvaan.
Miehillä on merkittävä rooli naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisessä
Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi suurimmista ihmisoikeus- ja tasa-arvo-ongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Väkivalta ilmenee monin tavoin fyysisestä väkivallasta henkiseen, mutta tavallisin väkivallan muoto niin kotimaisten tilastojen kuin kansainvälisten selvitysten mukaan on perheväkivalta ja lähisuhdeväkivalta, jota harjoitetaan kaikissa kulttuureissa.
Yleinen asumistuki - löytyykö leikattavaa?
.png/ed9c7f45-8711-df72-ad8e-bf2fae0f6281?version=1.0&t=1645105131490&width=1200)
”Asumistuki maksaa liikaa.” ”Asumistuesta löytyy leikattavaa.” ”Asumistuen menot kasvavat holtittomasti ja automaattisesti.” Erityisesti vaalien alla kuulemme monenlaisia asumisen tukiin liittyviä väitteitä. Väitteisiin on myös vastattava. Onko menojen kasvu todella jatkuvaa ja hallitsematonta? Löytyykö asumisen tukemisesta välttämättömiä, toimivia ja oikeudenmukaisia säästökohteita?
Teknologian käyttö kotihoidossa lisääntyy – arviointia on kehitettävä
Millaista hyvinvointia ja hoivapalvelua yhteiskunta kykenee tarjoamaan lähivuosina, kun väestö ikääntyy ja vanhuspalveluihin tarvittaisiin 30 000 hoitajaa lisää jo vuoteen 2030 mennessä?
Uudet digitaaliset palvelut edistävät sote-palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta
Digitaalisten palvelujen kehittäminen on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä, jonka onnistumisen edellytyksenä ovat johdon sitoutuminen ja strategiset linjaukset. Tavoitteena on, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun yhdenvertaisesti, sujuvasti, turvallisesti ja kustannusvaikuttavasti.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean ratkaisu on painava viesti
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea antoi tänään uusimman ratkaisunsa Suomea koskevaan järjestökanteluun, joka koski usean eri sosiaaliturvaetuuden sekä toimeentulotuen rahamääräistä tasoa vuosina 2015-2019. Ratkaisussaan komitea totesi vähimmäismääräiset perusturvaetuudet liian mataliksi kattaakseen etuudensaajan perustarpeet uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan edellyttämällä tavalla.
(Lähes) kympin suoritus
Nyt se on varmaa. Sote-uudistuksen toimeenpanon ensimmäinen kriittinen vaihe onnistui lähes täydellisesti. Järjestämisvastuun siirto noin 200 kuntatoimijalta 21 hyvinvointialueelle on takana, eikä suurempia ongelmia ollut yhdelläkään alueella.
— 20 Merkintöjä per sivu
