Tieto auttaa torjumaan lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa
Lapsella on oikeus elää väkivallasta vapaata elämää. YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen pohjautuva yhteiskunnallinen tehtävämme on toimia tätä turvaten. Lapsiin kohdistuvan väkivallan torjuminen edellyttää tietoa siitä, minkälaista väkivaltaa lapset kohtaavat. Tarvitsemme tietoa niin väkivallan tekijöistä, kokijoista kuin vaikutuksistakin.
Tietoa tarvitaan moneen tarkoitukseen ja erilaisten päätösten pohjaksi. Esimerkiksi juuri nyt yhteiskunnassa tarvittaisiin vahvaa tietopohjaa siitä, millaista nuorten katuväkivalta todellisuudessa Suomessa on.
Tarvitsemme myös seurantatietoa ymmärtääksemme miten tehdyt toimenpiteet väkivaltaa vastaan purevat. Tietopohja ja varsinkaan seurantatieto ei kuitenkaan synny hetkessä, vaan sitä tulee tuottaa jatkuvasti.
Suomessa väkivallan vastaista työtä tehdään päämäärätietoisesti, suunnitelmallisesti ja yhteistyössä. Eri hallinnonalojen yhteiset suunnitelmat ja toimenpiteet auttavat korjaamaan havaittuja epäkohtia vaikuttavammin kuin mikään toimija yksin pystyisi. On tärkeää, että eri tahoilla olevaa tietoa lapsiin kohdistuvasta väkivallasta kootaan yhteen ja luodaan jatkuvasti päivittyvää yhteistä tilannekuvaa.
Kansallisessa lapsistrategiassa lapsiin kohdistuva väkivalta nimetään yhdeksi keskeisistä toimenpidealueista. Suomella on oma kansallinen Väkivallaton lapsuus –toimenpidesuunnitelma, joka sisältää 96 käytännön keinoa torjua lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Osana suunnitelman toteutusta on perustettu mm. erillinen tietopohjatyöryhmä, jossa jäsennetään sitä, miksi tietoa lapsiin kohdistuvasta väkivallasta tarvitaan ja mihin sitä käytetään.
Yksi tietopohjan kannalta keskeinen toimi, lapsiuhritutkimus, pystytään tällä hallituskaudella toteuttamaan terveyden edistämisen määrärahan avulla. Edellisellä hallituskaudella tämä toteutettiin osana kansallista lapsistrategiaa. Yhteistyöllä nämäkin toimet ovat olleet mahdollisia.
THL julkaisee Päätösten tueksi –julkaisusarjaa, jonka tuoreimmasta numerosta (4/2024) löytyy lisää ajatuksia siitä, miten lasten ja nuorten väkivaltaa koskevaa tietopohjaa voidaan vahvistaa.
Marjo Malja, sosiaalineuvos, sosiaali- ja terveysministeriö, väkivallaton lapsuus ohjausryhmän puheenjohtaja
Johanna Laaja, johtava asiantuntija, kansallinen lapsistrategia