Ministeri Perho lääkevaihdosta
Lääkevaihto (geneerinen substituutio) tulee voimaan huhtikuun alussa, ja sen kanssa on nyt opittava elämään, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho.
Perhon mielestä viimeistään nyt on aika jakaa oikeaa tietoa niin lääkkeiden käyttäjille kuin lääkäreille ja apteekkien henkilökunnallekin. Eri intressitahojen voimakas, osittain harhaanjohtava ja sisällöltään ristiriitainen lobbaus hämmentää kansalaisia ja luo aiheettomia pelkoja. Viimeksi tänään Keskisuomalaisen harhaanjohtavaan uutisointiin perustuen syntyi kuva, että lääkkeiden hinnat nousevat. Apteekkarit eivät voi yksipuolisesti päättää lääkkeiden hinnoista, vaan lääketaksa annetaan valtioneuvoston asetuksella. Kuluttajan lääkemenot päinvastoin alenevat, jos lääkevaihto toteutetaan aiotulla tavalla.
Lääkevaihdon alkuvaiheessa työ lisääntyy varsinkin apteekeissa, jotka joutuvat tarkistamaan lääkevalikoimansa ja neuvomaan asiakkaita lääkkeiden hinnoissa. Apteekit ovat kuitenkin muissakin maissa selvinneet urakasta ilman merkittävää henkilöstön lisäystä. Alkuhankaluuksien jälkeen lääkkeen vaihtaminen halvempaan muodostuu rutiinityöksi, varsinkin kun avuksi on kehitteillä tietokoneohjelmia. Apteekkien työtä helpottaa, jos lääkäri kertoo potilaalleen mahdollisesta lääkkeen vaihtamisesta jo omalla vastaanotollaan tai kirjoittaa reseptiin valmiiksi lääkkeen geneerisen nimen, sanoo ministeri Perho.
Läheskään kaikkia lääkevalmisteita ei apteekissa vaihdeta halvempaan, koska monen alkuperäislääkkeen patenttisuoja on vielä voimassa, ja kaikille lääkkeille ei koskaan kehitetä rinnakkaisvalmistetta. Monet yleisesti käytetyt lääkkeet eivät alunalkaenkaan kuulu Lääkelaitoksen vaihtokelpoisten lääkkeiden listalle.
Reseptilääkettä ei myöskään tarvitse vaihtaa halvempaan joka kerran, kun lääkettä haetaan apteekista. Esimerkiksi vuoden lääkereseptin ensimmäistä lääke-erää ostettaessa valitaan halvin tai lähes halvin lääkevalmiste, mutta seuraavilla ostokerroilla lääkettä ei enää vaihdeta markkinoille mahdollisesti tulleeseen vielä halvempaan lääkkeeseen, ellei asiakas nimenomaan halua sitä. Muutenkaan asiakkaan lääke ei muutu toisennimiseksi jokaisella ostokerralla, koska apteekin ei ole pakko valita halvinta lääkettä, vaan se voi valita lääkkeen tietyssä hintahaarukassa olevista lääkevalmisteista. Rinnakkaislääkkeiden keskinäiset hinnanerot tuskin muodostuvat kilpailutekijäksi, vaan taloudellinen hyöty saadaan siitä, että rinnakkaislääkkeet ovat selvästi halvempia kuin alkuperäislääkkeet.
Jo kaikki tämä riittää kumoamaan väitteet pakkovaihdosta ja potilasturvallisuuden vaarantumisesta Perho sanoo