Maria Kaisa Aula ja Nina Halme:
Säännöllinen tiedonkeruu sijoitetuista lapsista laajenee ensi vuonna

Sosiaali- ja terveysministeriö 15.11.2018 13.33
Kolumni
Säännöllinen tiedonkeruu sijoitetuista lapsista laajenee ensi vuonna

Kiinnostusta lastensuojelun piirissä olevien ja sijoitettujen lasten hyvinvointiin, mielipiteisiin ja kokemustietoon on entistä enemmän. Se on erittäin myönteistä.

Tietoa tarvitaan esimerkiksi sijaishuollon laadun arviointiin, kouluyhteisön kehittämiseen kaikille lapsille sopivaksi sekä lasten yhdenvertaisuuden seurantaan. Tiedolla johtamiseen tarvitaan monenlaista tietoa, tilastoja, ammattilaisten tietoa mutta myös tietoa suoraan lapsilta ja nuorilta, asiakkailta.

Julkisuudessa on pariinkin otteeseen ollut esillä ehdotus (HS 4.10. ja 13.11.), että sijoitettujen lasten ja nuorten mielipiteitä ja kokemuksia hyvinvoinnistaan ja olosuhteistaan tulisi kartoittaa säännöllisesti toteutettavan kyselyn avulla samaan tapaan kuin Tanskassa.

Tiedonkeruu on jo itse asiassa aloitettu vuonna 2017 osana Kouluterveyskyselyä. Sen toteuttaa Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL). Tietopohjan laajennus on osa Sipilän hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa LAPEa.

Perusopetuksen 4.- ja 5.- sekä 8.- ja 9.-luokkalaisille sekä toisen asteen opiskelijoille tehtävää Kouluterveyskyselyä on täydennetty vuonna 2017 niin, että sen avulla voidaan arvioida myös sijoitettujen nuorten hyvinvointia. Kysymykset koskevat esimerkiksi läheisiä ihmissuhteita, koulun ilmapiiriä, kaverisuhteita ja harrastuksia. Kysely tuottaa jatkossa seurantatietoa eli se toistetaan joka toinen vuosi.

Vuonna 2019 kouluterveyskyselyyn lisätään osio, jossa sijoitetut lapset ja nuoret vastaavat heidän sijoituspaikkaansa ja palvelukokemuksia kartoittaviin kysymyksiin.

Kysely tuo arvokasta vertailutietoa sijoitettujen ja muiden nuorten hyvinvoinnin eroista. Sijoitetut lapset ja nuoret ovat esimerkiksi muita yksinäisempiä, heitä kiusataan enemmän ja he ovat heikommin luokkayhteisöönsä kiinnittyneitä kuin muut lapset. He kokevat arjessaan myös enemmän väkivaltaa kuin muut lapset. Tiedot ovat saatavilla maakuntatasoisesti.  

Vuonna 2019 kouluterveyskyselyyn lisätään osio, jossa sijoitetut lapset ja nuoret vastaavat heidän sijoituspaikkaansa ja palvelukokemuksia kartoittaviin kysymyksiin. Osio on suunniteltu toistettavaksi joka neljäs vuosi. Vastaajina ovat sekä ala- että yläkoululaiset että toisen asteen opiskelijat. Kyselyn kehittämisessä on hyödynnetty kansainvälisiä esimerkkejä, nuorten kokemustietoa sekä muutoin laaja kansallista asiantuntemusta.

Kysely siis tuottaa väestötasoista tietoa eli yksittäisiä lapsia ei siitä voi tunnista. Tiedon antajia ja vastaajia ovat lapset ja nuoret itse. Vuoden 2019 kyselystä tietoa saadaan maakunnan alueella sijoitettujen lasten sijoituksen kestosta ja sijoituspaikkojen lukumäärästä, lapsen mahdollisuudesta ilmaista mielipiteensä, lapsen tapaamisista oman sosiaalityöntekijän kanssa, lapsen arjesta sijoituspaikassa (esim. mahdollinen kiusaaminen tai väkivalta) sekä yhteydenpidosta vanhempiin ja muihin läheisiin.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman osana lisäksi tutkija Riitta Laakso on kartoittanut laadullisella tutkimuksella sijoitettujen lasten ja nuorten kokemuksia sekä kehittänyt menetelmiä heidän mielipiteidensä kartoitukseen. Tulokset julkaistaan loppuvuodesta.

Tarkoituksena on, että lasten ja nuorten kokemat epäkohdat myös korjataan eikä niistä vain kerätä tietoa.

Lisäksi sijoitettuja lapsia ja nuoria kuullaan otospohjaisesti laajalla, erillisellä toimintatutkimuksella vuosina 2019–2021, jonka toteuttaa THL. Toimintatutkimukseen tullaan erikseen valitsemaan pilottimaakuntia. Tämä toimintatutkimus tukee lapsen vastuusosiaalityöntekijän ja lapsen välisen yhteydenpidon laadun kehittämistä. Tarkoituksena on, että lasten ja nuorten kokemat epäkohdat myös korjataan eikä niistä vain kerätä tietoa.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on patistanut Suomen valtiota keräämään paremmin tietoa haavoittuvista lapsiryhmistä. Tämä tavoite on edennyt harppauksin LAPE-ohjelmassa. Kouluterveyskyselyn kautta saadaan nyt vertailutietoa myös muista haavoittuvista lapsiryhmistä, kuten toimintarajoitteisista sekä ulkomaista syntyperää olevista lapsista. Tämä mahdollistaa lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden toteutumisen seurannan.

Tavoite on tukea tietoon perustuvaa johtamista sekä päätösten lapsivaikutusten arviointia niin kunnissa kuin tulevissa maakunnissakin. Tietoa siis jo on paljon, uutta tietoa on tulossa, ja se kaikki olisi tarpeen saada päättäjien käyttöön.

Kunta- ja maakuntakohtaiset sekä valtakunnalliset tulokset Kouluterveyskyselystä löytyvät THL:n verkkosivulta.

Maria Kaisa Aula
hankejohtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö

Nina Halme
erikoistutkija, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos