Ministeri Saarikko:
Nauttiminen sallittu – kun säännöt ovat yhdenvertaiset ja verot maksetaan
Uusi alkoholilaki tuli voimaan alkuvuodesta. Eduskunta edellytti joulukuussa 2017 laista äänestäessään, että hallitus selkiyttää vielä erikseen alkoholijuomien etämyyntiä koskevia säännöksiä. Tilanne on ollut liian pitkään epäselvä.
Eduskunta maan ylimpänä päätöksentekijänä tahtoo, että etämyyntiä koskevat ratkaisut eivät vaaranna Alkon asemaa tai suomalaisen elinkeinoelämän yhdenvertaisuutta ulkomaisiin kilpailijoihin nähden. Lisäksi eduskunta edellyttää, että etämyyntiä koskevissa säännöksissä otetaan huomioon unionin oikeuden vaatimukset sekä korkeimman oikeuden tuomio niin sanotussa Visnapuu-tapauksessa, joka koski alkoholin myyntiä Virosta. Korkeimman oikeuden tuomio tässä oikeustapauksessa annettiin kesäkuun lopussa.
Eduskunnan tahdon mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä selvitti asiaa alustavasti jo kevään aikana. Työ valmistui huhtikuussa. Työryhmä esitti, että uuden lain pykälät kirjoitettaisiin nykyistä selvemmin: etämyynti olisi kielletty Alkon monopolin piirissä olevien alkoholituotteiden osalta ja niiden etäostaminen säilyisi sallittuna. Työryhmä esitti myös etämyynnin sallimista Alkon monopolin ulkopuolella oleville tuotteille, eli sellaisille, joiden alkoholipitoisuus on maksimissaan 5,5 %.
Korkein oikeus vahvisti, että Suomen alkoholilaki on tässä suhteessa täysin EU-oikeuden mukainen.
Valmistelun tilanne kuitenkin muuttui korkeimman oikeuden tuomion myötä. Tuomion mukaan kaikkien alkoholijuomien rajat ylittävä etämyynti on jo eduskunnan juuri hyväksymän uuden alkoholilain mukaan kiellettyä. Lisäksi korkein oikeus vahvisti, että Suomen alkoholilaki on tässä suhteessa täysin EU-oikeuden mukainen. Lyhyesti sanottuna, koska suomalaiset kaupat eivät saa myydä suomalaisille esimerkiksi viinejä kotiinkuljetuksella, samat pykälät koskevat myös vaikkapa virolaisia ja ranskalaisia verkkokauppoja.
Suomi lähetti komissiolle heinäkuun alussa notifikaatio-ilmoituksen, joka perustuu tähän korkeimman oikeuden tuomioon. Luonnoksen mukaan alkoholijuomien etämyynti olisi yhtenevästi ja nykyistä selväsanaisemmin kielletty kaikkien alkoholituotteiden osalta.
EU-direktiivi vaatii, että kaikki sisämarkkinoihin ja tavaroiden vapaaseen liikkumiseen liittyvä lainsäädäntö - kuten alkoholin myyntisäännökset - on toimitettava komission ja muiden jäsenvaltioiden tarkastettavaksi. Direktiivin tarkoituksena on, että komissio ja kaikki jäsenmaat voivat varautua uusiin säännöksiin ja toimittaa tarvittaessa omat lausuntonsa ennen päätöksentekoa. Sosiaali- ja terveyspalvelut sen sijaan ovat vahvemmin kansallisen päätösvallan piirissä, eikä vastaavaa direktiiviä ja notifiointivaatimusta ole. Vaikka puhumme molemmissa tapauksissa "notifioinnista", kyse on eri asioista.
Tarkoituksena on luoda niin kotimaisille kuin ulkomaisille toimijoille yhtenäiset pelisäännöt
Ulkomaisessa etämyynnissä myyjä hoitaa kuljetuksen ja vastaa veronmaksusta. Tällainen myynti on siis korkeimman oikeuden tuomion mukaan nykyisin kiellettyä, koska vastaavaa myyntiä eivät suomalaisetkaan yritykset saa harjoittaa. Etäostamisessa ostaja hoitaa kuljetuksen ja vastaa itse veronmaksusta. Tällaista nettiostamista ei ole suunniteltu missään vaiheessa kiellettäväksi. Sen sijaan tarkoituksena on luoda niin kotimaisille kuin ulkomaisille toimijoille yhtenäiset pelisäännöt, joiden avulla esimerkiksi netin kautta ulkomailta tehdyistä alkoholiostoista maksetaan verot ja hoidetaan velvoitteet kuten laki edellyttää. Tarkoituksena ei ole tarpeettomasti haitata yksittäisen kuluttajan elämää, vaan tehdä kaikkien velvoitteiden hoitaminen mahdollisimman yksinkertaiseksi. Se voi viedä jonkin aikaa, mutta on tänä päivänä verkkoasioinnissa hyvin mahdollista.
Verotuloja menetetään velvoitteiden laiminlyönnin takia arvioiden mukaan vuosittain noin kymmenen miljoonaa euroa.
Suomalaisen alkoholitoimialan kannalta kilpailun tasapuolisuus on tärkeää. Millään toimialalla ei Suomessa varmaankaan hyväksyttäisi sitä, että eduskunta säätäisi ulkomaalaisille yrityksille enemmän oikeuksia kuin suomalaisille yrityksille. Pahinta on, jos ulkomaalaiset lisäksi luistavat verovelvoitteistaan. Nettimyynnissä alkoholijuomia on mainostettu ja myyty halvalla eikä veroja ja muita velvoitteita siis aina hoideta. Tällä hetkellä verotuloja menetetään velvoitteiden laiminlyönnin takia arvioiden mukaan vuosittain noin kymmenen miljoonaa euroa. Lain pitää turvata toimintaympäristö, jossa Suomen rajojen ulkopuolisilta toimijoilta odotetaan vastaavia pelisääntöjä kuin kotimaisilta toimijoilta silloin, kun myynti tapahtuu Suomeen ja suomalaisille kuluttajille. Selkeät pelisäännöt rajat ylittävässä alkoholikaupassa turvaavat myös Alkon aseman, jolle eduskunta juuri uudessa laissa vahvisti tärkeän tehtävän alkoholihaittojen ehkäisyssä.
Eduskunnan vaatimus lain selkeyttämisestä on perusteltu.
Alkoholin etämyyntiä koskevan säädösvalmistelun tavoitteet tulevat suoraan eduskunnan yksimielisestä lausumasta, joka ilmaisee kansanedustajien tahdon. Eduskunnan vaatimus lain selkeyttämisestä on perusteltu. Säännökset tulisi kirjoittaa siten, että sekä ulkomaalaiset verkkokaupat että suomalaiset kuluttajat tietäisivät, mikä on kiellettyä ja mikä sallittua. Samalla laissa tulee vahvistaa selkeä periaate siitä, että kuluttajat saavat jatkossakin tilata alkoholijuomia ulkomailta - kaikille samoilla säännöillä ja verot maksaen.
Tavoitteena on lähettää laki lausuntokierroksella alkusyksyllä ja antaa hallituksen esitys eduskunnalle myöhemmin syksyllä. Julkisten kommentin perusteella oletan, että keskustelu myös hallituksen sisällä jatkuu. Vastuuministerinä pidän eduskunnan selkeästi ilmaisemaa tahtotilaa asiassa velvoittavana.
Annika Saarikko
perhe- ja peruspalveluministeri
Lisätietoja:
Elina Das Bhowmik, perhe- ja peruspalveluministerin erityisavustaja, p. 0295 163 109