Muutoksia toimeentulotukilakiin 1.1.2011 lukien

5.1.2011 13.46
Tiedote N5-57039

Tämä kuntainfo 8a/2010 korvaa aiemmin sähköpostilla kunnille lähetetyn kuntainfon 8/2010

1) Etuoikeutetun ansiotulon menettelyä sovelletaan vuoden 2014 loppuun

Toimeentulotuesta annetun lain 11 § 3 momentin väliaikaisen muutoksen mukaan toimeentulotukea määrättäessä ei tuloina oteta pykälän 2 momentissa säädetyn lisäksi huomioon vähintään 20:tä prosenttia ansiotuloista, kuitenkin enintään 150:tä euroa kuukaudessa (laki toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta ja 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta 1172/2010 (17.12.2010) (ks liite).

Jo nykyään voimassa oleva etuoikeutetun ansiotulon menettely jatkuu siten nykyisenlaisena vuoden 2014 loppuun. Menettely koskee myös yrittäjätuloa.

Etuoikeutetun ansiotulon kokeilu otettiin toimeentulotuessa käyttöön vuonna 2002. Sillä halutaan edistää asiakkaan mahdollisuuksia parantaa toimeen­tuloaan vähäisillä omilla ansioilla ja sen myötä mahdollisuutta sijoittua pysyvämmin työelämään.

Kotitaloutta kohti huomioon ottamatta jätetään vähintään 20 % ansiotuloista. Etuoikeutetuksi tuloksi voidaan hyväksyä kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Asetettu euromääräinen raja ei siten estä lukemasta etuoikeutetuksi tuloksi suurempaakin osuutta kuin 20 %:a ansiotuloista.

Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa, että tämän lisäksi toimeentulotukilain 11 § 2 momentin mukaiset muut tulot kuten vähäiset avustukset ja ansiotulot tulee edelleenkin jättää kokonaan tuloina huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä. Säännöksen mukaan tuloina ei huomioida mm. edellä mainittuja vähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia sekä tuloja siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja.

Aihetta käsitellään luvussa 6.8.2 STM:n julkaisussa Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille (STM Julkaisuja 2007:11).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suorittaa menettelyn vaikutuksista seurantatutkimuksen, jossa pyritään selvittämään vaikutuksia erityyppisten tuensaajatalouksien osalta. Seurantatutkimuksen tulosten perusteella päätetään muutoksen mahdollisesta pysyvästä käyttöönotosta.

2)  Toimeentulotuen perusosan alentaminen 18-24-vuotiaalta, ammatillista koulutusta vailla olevalta henkilöltä koulutuksesta kieltäytymisen vuoksi

Toimeentulotukilain 1.1.2011 voimaan tulevan 10 § 1 momentin 1 kohdan muutoksen perusteella ammatillista koulutusta vailla olevalle 18-24-vuotiaalle nuorelle myönnettävän toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia, jos hänen toimeentulotuen tarpeensa aiheutuu siitä, ettei hän ole oikeutettu työttömyysetuuteen koulutuksesta kieltäytymisen tai sen keskeyttämisen vuoksi (laki toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta ja 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (17.12.2010):

" 10 §

Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että:

1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 8 luvun 2 §:n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen;"

Mainitussa toimeentulotukilain 10 §:ssä säädetään tuen perusosan alentamisen perusteista. Jo nykyisin säännös koskee kaikkia tuensaajia, jotka ilman pätevää syytä kieltäytyvät tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisen aktivointisuunnitelman laatimisesta tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain tarkoittaman yhteistyövelvollisuuden laiminlyöntiä.

Toimeentulotukilain 10 § on tämän Kuntainfon liitteenä kokonaisuudessaan.

Perusosan alentamisen harkinta

Perusosan alentamista voidaan harkita sellaisen henkilön kohdalla, joka on joutunut toimeentulotuen tarpeeseen keskeytettyään koulutuksen tai kieltäydyttyään koulutuksesta niin, että hän tällä perusteella ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen.

Työvoimaviranomainen voi evätä työttömyysetuuden tällaiselta 18-24-vuotiaalta henkilöltä työttömyysturvalain 8 luvun 2 §:n nojalla edellyttäen, ettei hänellä ole työttömyysturvalain tarkoittamaa ammatillista koulutusta.

Säännöksessä tarkoitetun henkilön toimeentulotukea harkittaessa sosiaalitoimen päätöksen tulee aina perustua asiakkaan työttömyysetuutta koskevan viranomaisratkaisuun. Perusosan alentamisen tarvetta ja määrää harkitaan kuitenkin sosiaalitoimessa tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuen hakijan ja hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena sekä toimeentulotuen tavoitteet siten kuin toimeentulotukilain 10 §:ssä säädetään.

Alentamisharkinta koskee perheen ollessa kyseessä ainoastaan sitä henkilöä, jolla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Harkinta koskee ainoastaan toimeentulotuen perusosaa.

Perusosan alentamisesta tulee tehdä kirjallinen hallintopäätös.

Alentamisen määrät ja rajoitukset

Toimeentulotukilain 10 § 1 momentin nojalla henkilön perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia.

Pykälän 3 momentin nojalla voidaan perusosan suuruutta tapauskohtaisesti alentaa enintään 40 prosenttia jos henkilö on toistuvasti menetellyt lain 10 § 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Hallituksen esityksessä toimeentulotukilain muuttamiseksi (HE 138/2010 vp) todetaan, että tuen alentamista 40 prosentilla tulisi käyttää erittäin harkiten ja vain, jos sen voidaan perustellusti arvioida edistävän alentamisen tavoitteita.

Toimeentulotukilain 10 §:n 4 momentin mukaan säännöksessä tarkoitettu perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Alentamisen kestoa ei siten määritellä toimeentulotuen hakuajankohdasta tai myöntämispäivämäärästä käsin.

Tämä säännös voi myös johtaa siihen, että perusosan alentamisen tulee olla pienempi tai että alentaminen tulee jättää kokonaan tekemättä.

Perusosan alentamisen yhteydessä on aina tehtävä asiakaskohtainen suunnitelma

Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 7 §:n mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa.

Asiakaskohtainen suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi on laadittava aina perusosan alentamisen yhteydessä (toimeentulotukilain 10 § 2 momentti). Suunnitelma on laadittava, mikäli mahdollista yhdessä asiakkaan kanssa ja yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa.

Kyseisen toimeentulotukilain 10 § 2 momentin mukaan " Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi."

Edellä mainitussa toimeentulotukilain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä korostetaan sosiaalityön ja muiden käytettävissä olevien keinojen ensisijaisuutta tuettaessa nuorten aikuisten selviytymistä arjessa ja elämänhallintaa. Tähän sisältyy sekä ammatillisen osaamisen ja koulutuksen hankkiminen että mukanaolo työelämässä. Tarkoituksena on tukea vaikeassa tilanteessa ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten kouluttautumista, omatoimisuutta ja kiinnittymistä yhteiskuntaan.

Usein asiakkaalla on myös tarpeita saada asiakassuunnitelman toteutumiseksi muiden viranomaisten palveluja kuten koulutoimi, terveydenhuolto, päihde- ja mielenterveystyö, nuorisotyö, asuntoviranomaisen palvelut tai talous- ja velkaneuvonta. Sosiaalihuollon ammatillisen työntekijän tulee ohjata ja neuvoa asiakastaan näiden palvelujen saamiseen ja antaa tarvittaessa tässä hänelle apuaan asiakassuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi.

Jos asiakkaalla ei ole suunnitelmaa työhön hakeutumisesta tai kouluttautumisesta toimeentulotuen perusosan alentamista koskevaa päätöstä tehtäessä, tulee tämäkin asia käsitellä asiakaskohtaisessa suunnitelmassa toimeentulotukipäätöksen valmistelun yhteydessä.

Perusosan alentamisen yhteydessä laadittavaa suunnitelmaa käsitellään STM:n julkaisussa Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille (STM Julkaisuja 2007:11, luku 6.4.9).

Toimeentulotukiasiasta annetaan kirjallinen päätös

Perusosan alentaminen voi liittyä paitsi uuteen asiakkuuteen, myös jo myönnetyn tuen tarkistamiseen. Toimeentulotuen tarkistamisesta säädetään toimeentulotukilain 18 §:ssä seuraavasti:

" Toimeentulotuki tarkistetaan, jos henkilön tai perheen olosuhteissa tai tuen tarpeessa tapahtuu muutoksia."

Toimeentulotuen tarkistamisesta tehdään uusi toimeentulotukipäätös. Tuen tarkistamista ei estä se, että tuki oli myönnetty pidemmälle ajanjaksolle.

Asiakkaan olosuhteet tulee aina huolellisesti selvittää ennen toimeentulotukipäätöksen tekemistä. Näin myös lisätään asiakkaan luottamusta päätöksen oikeellisuuteen. Päävastuu asian selvittämisestä on viranomaisella. Asiakkaan on tarvittaessa esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Asiakkaan tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuudesta säädetään toimeentulotukilain 17 §:ssä.

Päätös on annettava asianosaiselle tiedoksi.

STM:n julkaisussa Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille (STM Julkaisuja 2007:11) käsitellään toimeentulotuen tarkistamista luvussa 6.9, asiakkaan tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuutta luvussa 9.5, kirjallisen päätöksen antamista luvussa 9.8 ja tiedoksiantoa luvussa 9.9.

Muutoksenhaku

Viranhaltijapäätökseen on liitettävä ohjeet oikaisunhausta. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus hakea oikaisua saamaansa toimeentulotukipäätökseen, jos hän sitä vaatii 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan (sosiaalihuoltolain 45 § 2 mom). Oikaisupyyntö tehdään kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle. Oikaisupyyntö voidaan tehdä kirjallisesti tai viranomaisen suostumuksella suullisesti, jolloin viranomaisen tulee merkitä se asiakirjaan.

Kunnan toimielimen on käsiteltävä asia kiireellisenä. Annettavaan hallintopäätökseen tulee liittää valitusosoitus. Kunnan toimielimen päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea muutosta valittamalla korkeimmasta hallinto-oikeudesta, jos KHO myöntää valitusluvan.

STM:n julkaisussa Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille (STM Julkaisuja 2007:11) käsitellään muutoksenhakua luvussa 10.

Uudistuksen seuranta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL laatii uudistuksen vaikutuksista seurantatutkimuksen.

3) Perustoimeentulotuen valtionosuutta koskeva lomake valtionosuusselvityksen tekemistä varten toimitetaan edelleen aluehallintovirastolle (AVI)

Toimeentulotuen rahoituspohja muuttui vuoden 2006 alusta lukien. Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut kuntien valtionosuusselvityksen tekemistä kuntatiedotteilla 19/2005 ja 6/2006 ja viimeksi kuntatiedotteella 3/2008, jotka ovat luettavissa sosiaali- ja terveysministeriön internet-sivustolla stm-dev.navigo.fi / Tiedotteet / Kuntainfot.

Vuoden 2008 alusta tuli voimaan toimeentulotukilain 5 b § 4 momentin muutos (L 1202/ 2007) koskien perustoimeentulotuen valtionosuuden ennakoiden tarkistamista. Valtionosuusviranomainen on aluehallintovirasto (L 1555/2009).

Ennakot tarkistaa ja maksaa kunnalle aluehallintovirasto (AVI). Valtionosuusennakoiden tarkistamista varten kunnan on vuosittain annettava aluehallintovirastolle viimeistään 31.8 tiedot kesäkuun loppuun mennessä aiheutuneista perustoimeentulotuen kustannuksista sekä arvionsa heinä- joulukuussa aiheutuvista kustannuksista.

Perustoimeentulotuen kustannuksiin suoritettavan lopullisen valtionosuuden määrittämiseksi kunnan on toimitettava aluehallintovirastolle selvitys perustoimeentulotuen toteutuneista kustannuksista viimeistään varainhoitovuotta seuraavan vuoden huhtikuun 30 päivänä (valtionosuusselvitys). AVI tekee kunnan antaman valtionosuusselvityksen perusteella päätöksen perustoimeentulotuen kustannuksiin suoritettavasta lopullisesta valtionosuudesta viimeistään kolmen kuukauden kuluttua selvityksen saapumisesta.

Ennakkojen tarkistamista koskeva ilmoitus ja valtionosuusselvitys tehdään lomakkeelle, joka on tulostettavissa internet-sivuilta www.suomi.fi. Lomakkeeseen on syksyllä 2010 tehty muutamia tarkennuksia ja se on päivitetty aluehallintovirastojen yhteystietojen osalta.

Selvityslomake löytyy oikean valikon linkeistä.


Lisätietoja:

Ylitarkastaja Jaakko Ellisaari, puh. (09) 1607 4344  ja
Asuntoneuvos Raimo Kärkkäinen, puh. (09) 1607 3857.

Sähköpostiosoitteet: [email protected]

Kuntainfo