Miltä lasten elämän pitäisi näyttää 2040 – ohjausryhmä työsti visiota

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö 18.2.2019 8.38
Miltä lasten elämän pitäisi näyttää 2040 – ohjausryhmä työsti visiota

Lapsistrategiaa pohjustavan ohjausryhmän viimeisessä kokouksessa keskusteltiin sekä visiosta 2040 että prosessin lopputuotteesta. Työn tuloksia on luvassa maaliskuussa.

Lapsistrategiaa pohjustavassa työssä tuotetaan yhteinen visio siitä, miltä lasten, nuorten ja perheiden elämän pitäisi näyttää vuonna 2040.

Yksi sektori ei pysty luomaan perheystävällisempää Suomea, vaan tarvitaan useat hallinnonalat kantamaan vastuuta. Sektorirajat ylittävää työtä varten tarvitaan yhteinen näkemys siitä, mitä tavoitellaan.

- Jos haluamme, että maailma muuttuu lasten ja perheiden kannalta, tarvitsemme työhön myös muita tahoja kuin niitä, jotka näitä asioita tekee jo nyt, ohjausryhmän puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes muistutti.

Hankkeen työvaliokunta on työstänyt visiota ja tavoitteita lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamiseksi ohjausryhmän aiempien kokousten, tutkijaryhmän luoman tietopohjan, sidosryhmätapaamisten ja lapsifoorumien pohjalta. Visio esiteltiin kokouksessa ohjausryhmälle.

Ohjausryhmä oli yhtä mieltä visiosta ja tavoitteista, ja esitti näkemyksiään painotuksiin ja esittämisen tapaan. Työn aikana on kertynyt runsaasti aineistoa, joka vaatii muutaman kärjen esiin nostamista. Fläppitauluille kertyi runsaasti merkintöjä, kun ohjausryhmän jäsenet kävivät äänestämässä mielestään tärkeimpiä tavoitteita.

- Valintoja on tehtävä ja pelkistettävä visioon olennaisimmat asiat, kuului ohjausryhmän viesti.

Tilaisuuden aluksi puheenvuoron pitänyt OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen korosti, että koulutuksella on ratkaiseva merkitys lapsen tulevaisuudelle sekä osaamisen että elämänhallinnan kannalta. Luukkaisen mukaan strategiavalmistelussa on osattava tunnistaa osaaminen ja oppiminen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja tulevaisuuden olennaisena rakentajana.

Ohjausryhmän evästysten pohjalta visiota ja suuntaviivoja työstetään vielä ennen maaliskuun julkistustilaisuutta.

Strategia jo tänä vuonna?

Ohjausryhmässä käytiin läpi strategian tiekarttaa pohjustavasta työstä eteenpäin. Tavoitteena on systeeminen pitkän ajan strategia 2040. Lähtökohta pitäisi olla lapsen oikeuksiin liittyvät kansainväliset sopimukset, kansallinen lainsäädäntö, tutkittu tieto ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen.

Kyseessä olisi poikkihallinnollinen strategia, joka sisältäisi pysyvämpiä ajatuksia siitä, mitä eri hallintokuntien alueella pitäisi tapahtua, jotta visio toteutuisi.

Ohjausryhmä kannatti kunnianhimoista ajatusta siitä, että tavoitellaan strategian laatimista jo tämän vuoden aikana. Myös eduskunta jätti ponnen lapsistrategian laatimisesta reilu kuukausi sitten.

Strategian laatiminen edellyttää, että tuleva hallitus ottaa sen hallitusohjelmaan. Hallituksen olisi hyvä pohtia, pystytäänkö strategia tekemään parlamentaarisesti, jotta saadaan aikaan pysyvä näkökulma, johon kunkin hallituksen on helpompi sitoutua.

Kukin hallitus päättäisi strategiaa toteuttavista toimenpiteistä. Ohjausryhmässä korostettiin, että jatkotyössä pitäisi pohtia myös yhteiset indikaattorit, joilla strategian toteutumista seurataan eri hallituskausilla.

Tutkijaryhmä kerännyt laajan tietopohjan

Ohjausryhmän jäsenistä koostuvan tutkijaryhmän puheenjohtaja, professori Jouni Välijärvi esitteli ohjausryhmälle tutkimusosuuden tuloksia, jotka julkistetaan osana lapsistrategiaa pohjustavaa työtä maaliskuussa. Tutkimukset on koottu viiden lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavan teeman alle: ihmissuhteet, oppiminen ja koulutus, osallisuus, terveys ja turvallisuus.

Välijärven mukaan ohjausryhmän ja Lapsifoorumeiden keskustelussa esiin tullut asiantuntija- ja kokemustieto on vahvasti linjassa tutkimustiedon kanssa.

Välijärvi on havainnut tutkimuksia kahlatessaan erityisesti kaksi asiaa: ongelmat kasaantuvat tietyille yksilöille ja että yhteiskunta on aika deterministinen heille, joille huono-osaisuus kasaantuu. Ylisukupolvinen syrjäytyminen on suuri riskitekijä.

Välijärven mukaan silmiä avaavaa tutkimusten perusteella on ollut se, miten lasten ja perheiden taloudellinen turvallisuus on heikentynyt viimeisen 15 vuoden aikana. Myös lasten osallisuuteen liittyvien tutkimusten läpikäynti on havahduttanut professoria.

- Meillä Suomessa on aika formaali tapa kuulla ja osallistaa lapsia ja nuoria. Lapsia pitäisi kuulla tavoilla, jotka puhuttelevat heitä. Tarvittaisiin uudenlaisia määritelmiä, mitä lasten osallisuus ja kuuleminen on.

Tutkimuskoontia varten eri alojen tutkijoita edustavat ohjausryhmän jäsenet ovat keränneet oman alansa tutkimusta Välijärvelle, joka on koostanut aineistoon yli 100 hyvinvointiin ja syntyvyyteen liittyvää tutkimusta. Tutkijoita on ollut mukana noin 200.

- Positiivista on ollut, että lähes kaikki tutkijat, joilta aineistoja on pyydetty, lähtivät mukaan. On huomioitava, että tutkimuskooste ei ole tutkijoiden yhteinen näkemys vaan yksittäisten tutkijoiden näkemysten koonti. Meta-analyysi ei tässä aikaraamissa ollut mahdollista, mutta toivomme jatkotutkimuksen mahdollistavan syväanalyysiä, Välijärvi sanoi.

Menetelmästä oppia

Ohjausryhmän varapuheenjohtaja, kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee kiitti ohjausryhmää arvokkaasta työstä ja toivoi, että he olisivat käytettävissä myös jatkossa.

- Se työ, mitä on tehty, on meille kaikille merkityksellistä. Työtä täytyy jatkaa yhdessä ja katsoa, miten kukin taho voi jatkaa ja kantaa vastuuta.

Lapsistrategiaa pohjustavaa työtä on tehty laajasti eri sidosryhmiä sitouttavan dialogisen keskustelun mukaisesti ja yhteistä ymmärrystä hakien. Menetelmä on käyttökelpoinen jatkossakin.

- Miten saisimme tällaisen työskentelytavan suomalaiseen yhteiskuntaan: Avaudun ja altistun dialogille. Myönnän, etten tiedä kaikkea, opin uutta ja aktivoidun sen jälkeen, Sillanaukee sanoi.