Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Yhteistyöstä voimaa työelämän parantamiseen

Sosiaali- ja terveysministeriö
6.6.2006 6.35
Tiedote -

Monilla aloilla työn kuormittavuus on viime vuosina lisääntynyt. Kiire, henkilöstön saatavuus, tehokkuusvaatimukset lisäävät henkilöstöön kohdistuvia paineita. Myös työolosuhteissa on vieläkin usein toivomisen varaa. Esimerkiksi meluntorjunta on valitettavan usein puutteellisesti hoidettu. Työn kuormittavuutta voidaan vähentää pienilläkin teoilla. Tästä on olemassa monia hyviä esimerkkejä.

Monella työpaikalla on työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnalla kehitetty työoloja siten, että työn kuormittavuus on vähentynyt ja työn imu on lisääntynyt. Työpaikoilla esiintyviin ongelmiin on olemassa erilaisia ratkaisuja, työelämän hyviä käytäntöjä. Olemassa olevaa tietoa tulisikin käyttää aiempaa enemmän työhyvinvoinnin kehittämiseen.Lahdessa tiistaina 6.6.2006 järjestetyssä Hyviä käytäntöjä työelämään -seminaarissa esiteltiin mm. uusia ajatuksia vuorotyön suunnitteluun ja välineitä meluntorjuntaan.

Tilaisuuden avannut sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen muistutti, että eräs keino välttää uhkaava ammattitaitoisen työvoiman pula on huolehtia työhyvinvoinnista ja työssä olevista työntekijöistä.

Seminaarijärjestelyistä vastasi sosiaali- ja terveysministeriön työelämän kehittämisohjelma Veto.

Hoitajille yksilöllisemmät työvuorot

Joka viides työssä käyvä suomalainen tekee vuorotyötä ja tutkimusten mukaan vuorotyötä pidetään terveysriskinä. Kansanterveyden kannalta onkin merkittävää miten vuorotyöläisten työvuorot on järjestetty. HYKS, Jorvin sairaalassa ja Espoon kaupungin vanhusten palvelussa uudistettiin vuosina 2002 – 2005 työvuorojen suunnittelukäytännöt. Työaika-autonomia-uudistuksessa työvuorosuunnittelu siirtyi osatonhoitajalta työntekijöille. Hankkeen tarkoituksena oli helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista, selvitti kehittämisprojektia luotsannut projektipäällikkö Minna Koivumäki.

Työntekijälle annettiin valtaa ja vastuuta suunnitella työvuoronsa, mutta hänen täytyi suunnitelmissaan ottaa huomioon työyhteisö ja osaston toiminta. Uusi käytäntö opetti vastuuta ja Koivumäen mukaan työntekijät halusivat ottaa myös vastuuta, sillä työvuorojen suunnittelulla työntekijät pystyivät vaikuttamaan työn ja muun elämän yhteensovittamiseen. Ennen työaika-autonomiaa työntekijät esittivät työvuorotoiveita, mutta uudessa järjestelmässä he muuttuivat aktiivisiksi ja vastuullisiksi työvuorojen suunnittelijoiksi.

Työvuorosuunnittelun uudistamisen myötä useimmat työyhteisöt alkoivat suunnitella myös muuta toimintaansa entistä enemmän yhdessä. Koivumäen mukaan osastoiden työntekijät huomasivat että yhteinen suunnittelu onnistuu ja siihen ollaan halukkaita. Työyhteisöjen toiminta muuttui yhteisöllisemmäksi ja osasotonhoitajan tehtävänä oli osallistavalla johtamisella huolehtia yhteisöllisyyden kehityksestä.

Vähämeluisempi tehdas

Melu on kasvava huolenaihe työpaikoilla. Arvioiden mukaan EU:n alueella lähes joka neljäs työntekijä eli noin 60 miljoonaa ihmistä altistuu työssään niin voimakkaalle melulle, että joutuu korottamaan ääntään tullakseen kuulluksi. Melua on mahdollista torjua, kuten myös vähentää sen aiheuttamia terveyshaittoja, selvittivät tuotantojohtaja Esa Vataja ja työsuojeluvaltuutettu Hannele Vuorio Oy Hartwallista.

Meluntorjunta toteutettiin tehtaalla hyvässä yhteistyössä työsuojeluorganisaation, työntekijöiden, työterveyshuollon, työnantajan ja suunnittelijoiden kanssa. Hanke alkoi jo uuden juomatehtaan suunnitteluvaiheessa. Meluntorjunta oli erittäin haasteellista, sillä vanhasta tehtaasta siirrettiin joitakin vanhoja koneita uuteen tehtaaseen. Lisävaatimuksia hankkeelle asettivat korkea hygieniataso ja kosteus. Meluntorjuntaratkaisuja arvioitiin tietokonemallinnuksen avulla. Näin pystyttiin optimoimaan akustiset ratkaisut kustannustehokkaiksi. Pääosa meluntorjuntaratkaisuista kohdistui itse tilan tehokkaaseen vaimentamiseen, vaimennusmateriaalien määrään, laatuun ja sijoitusten optimointiin. Työntekijöiden melualtistus jää nyt pääosin alle 85 dB. Vanhaan tehtaaseen verrattuna altistustasot ovat alentuneet linjasta riippuen 2 - 5 dB eli kuulovaurioriski on vähentynyt 20 - 70%. Tehtaalla ollaan varsin tyytyväisiä yhteistoiminnalliseen kehittämistyöhön ja sitä jatketaan edelleen melun vähentämiseksi, työympäristön ja toiminnan kehittämiseksi.

Oy Hartwall sai meluntorjuntahankkeestaan EU:n työterveys- ja työturvallisuusviraston kunniamaininnan vuonna 2005.

Iästä ja kokemuksesta voimaa

Työntekijän tärkein pääoma työelämässä on hänen työkykynsä painotti professori Juhani Ilmarinen esityksessään. Yrityksen rooli henkilöstön työkyvyn tukemisessa ja kehittämisessä on keskeinen, sillä yrityksen tulokset syntyvät henkilöstön työkyvyn ansiosta. Työkyvyn vahvistamiseen iän myötä on olemassa kosolti ratkaisuja. Kaikki alkaa ikään liittyvien tosiasioiden tuntemisesta. Ihmisen vahvuuksien pohjalta organisoidaan työt. Avainasemassa tässä kehitystyössä ovat esimiehet, mutta myös seniorien pitää ottaa aktiivinen rooli työelämänsä uudistamiseen. Työkokemuksen, koulutustason ja ammatin merkitys on ikää suurempi. Tämän vuoksi kaavamaiset ratkaisut eivät toimi ikääntyvien töiden järjestelyssä. Professori Ilmarisen mukaan nyky-yhteiskunta arvostaa kokemusta, mutta ei hyväksy ikääntymistä vaan ihannoi nuoruutta. Hyvä työelämä edesauttaa onnistunutta vanhenemista.

Professori Juhani Ilmarinen on julkaissut tänä keväänä kirja ”Pitkää työuraa! Työelämän laatu Euroopan unionissa”. Teos antaa kattavat tiedot siitä, miten suunnitellaan ja tehdään parempi työelämä. Se sisältää myös konkreettisia suosituksia, jotka auttavat löytämään jaksamista tukevia ratkaisuja.

Lisätietoja: Projektipäällikkö Ismo Suksi, STM Veto-ohjelma, puh. 0400-409 717, sähköposti: [email protected]

www.klinikka.fi ja www.vetoatyoelamaan.fi

Sivun alkuun