Viestinnän niukat resurssit huolettavat maakuntien viestijöitä

Maakunta- ja sote-uudistuksen alueellista viestinnän suunnittelua on kartoitettu verkkokyselyllä. Vastausten pohjalta esiin nousivat erityisesti resurssikysymykset sekä viestinnän rooli johtotason työskentelyssä.

Vastauksia pyydettiin maakuntien muutosjohtajilta ja viestinnän vastuuhenkilöiltä. Kyselyyn saatiin viestijän vastaus kaikista 18 maakunnasta. Muutosjohtajista kyselyyn vastasi 9 henkilöä. Kysely toteutettiin huhti–toukokuussa 2018.

Viestintä tiiviisti mukaan johtoryhmätyöskentelyyn

Viestintäkyselyssä kartoitettiin, onko viestinnän ammattilainen mukana maakunnan johtoryhmätason työskentelyssä.

Suurin osa vastaajista kertoo, että viestintä on jollain tavalla edustettuna uudistuksen johtoryhmässä ja tulevassa valmistelutoimielimessä, mutta ilman varsinaista jäsenyyttä. Useimmissa maakunnissa viestintävastaavalla on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksissa. Joissain maakunnissa viestinnän vastuuhenkilö toimii johtoryhmän sihteerinä.

Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö suosittavat, että viestinnän vastuuhenkilöt otetaan maakunnissa tiiviisti mukaan uudistuksen strategiseen suunnitteluun ja johdon työskentelyyn. Viestinnän ammattilaisen aktiivinen ja konsultoiva rooli johtoryhmässä ja väliaikaisessa valmistelutoimielimessä vaikuttavat uudistuksen onnistumiseen.

Viestinnän henkilöresurssit ja budjetti mietityttävät vastaajia

Suurin osa vastaajista ei koe maakuntansa viestintäresursseja riittäviksi. Kyselyssä viestintävastaavat vastasivat näin muutosjohtajia useammin. Tällä hetkellä resurssit ovat niukat ja uudistuksen viestintää tehdään monesti muun työn ohessa. Osaa vastaajista kuitenkin kertoo, että viestintään aiotaan lisätä resursseja, jos uudistus etenee suunnitellusti.

Noin puolet maakunnista kertoo, että viestinnälle ei ole varattuna erillistä budjettia. Osa vastaajista toteaa budjetin olevan hyvin pieni tarpeisiin nähden. Noin puolella maakunnista ei myöskään ole varattuna erillistä rahaa kansalaisviestintää varten. Tarkempi budjetti aiotaan tehdä, kun lainsäädäntö varmistuu. 

Maakuntien viestintäresurssit vaikuttavat merkittävästi siihen, millä tavalla kansalaiset ja henkilöstö saavat tietoa uudistuksesta ja miten ihmisten yhdenvertaisuus toteutuu eri puolilla maata. Maakunnilla on päävastuu kansalaisviestinnästä ja niiden on tavoitettava jokainen kotitalous. Liian vähäiset viestintäresurssit ovat este vaikuttavan viestinnän toteuttamiselle ja uudistuksen onnistuneelle toimeenpanolle.

Kansalaisviestinnän haasteena asenteet ja kohderyhmien moninaisuus

Kyselyn mukaan kaikki maakunnat ovat laatineet uudistuksen viestintästrategian, -suunnitelman tai -linjaukset. Yleinen haaste maakunta- ja sote-uudistuksen viestinnässä on, että konkreettinen ja selkeä kuva tulevasta puuttuu, kun lakeja ei vielä ole vahvistettu. Haasteena nähdään myös, että maakuntauudistusta ja sote-uudistusta tehdään tällä hetkellä jonkin verran erillään.

Useimmissa maakunnissa kansalaisviestintä on osa kokonaisviestintäsuunnitelmaa. Alle puolet maakunnista on laatinut erillisen suunnitelman kansalaisviestintää varten.

Suurimpina kansalaisviestinnän haasteina viestintävastaavat pitävät ihmisten asenteita ja sitä, että uudistusta kohtaan on vaikea herättää kiinnostusta. Lisäksi haasteena nähdään kohderyhmien moninaisuus ja sen asettamat vaatimukset viestinnälle.

Osa maakunnista on laatinut viestintäsuunnitelman uudistuksen henkilöstöviestintää varten. Joissain maakunnissa se on vasta työn alla. Haasteiksi henkilöstöviestinnässä mainitaan tiedonkulun sirpaleisuus, organisaatioiden erilaiset viestintäkulttuurit ja muutosvastarinta. Henkilöstöllä on myös huoli oman työnsä jatkuvuudesta.

Valtakunnalliselta viestinnältä odotetaan yhteisiä aineistoja ja tiivistä yhteistyötä

Valtakunnalliselta viestinnältä odotetaan tukea maakuntien viestintään. Vastaajat toivovat tiivistä yhteistyötä ministeriöiden kanssa, hyvää tiedonkulkua ja viestinnän asiantuntijoiden yhteistä pohdintaa verkostoissa. Yhteisiä koulutustilaisuuksia toivotaan järjestettäväksi jatkossakin.

Lisäksi toivotaan valmiita materiaalipohjia (esim. lehti-ilmoitukset, esitteet, valokuvat, infografiikka, tiedotteet ja videot). Toivelistalla ovat myös maakunnan viestintäorganisaation suunnittelumalli ja viestinnän työkalupakki.

Maakunnat toivovat, että ministeriöt keräävät niiden edustajilta näkemyksiä viestinnän tekemisen pohjaksi ja jakavat tilannetietoa aktiivisesti. Myös verkkopalvelun rakentamiseen toivotaan lisää tukea.

Kyselyn toteuttivat valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö.

Lisätietoja:

viestintäpäällikkö Thomas Sund, VM, p. 0295 530 516, etunimi.sukunimi@vm.fi
viestintäpäällikkö Eriikka Koistinen, STM, p. 0295 163 133, etunimi.sukunimi@stm.fi
tiedottaja Eeva-Kaisa Kivistö, VM, p. 0295 530 387, etunimi.sukunimi@vm.fi
viestintäasiantuntija Minna Rantala, STM, p. 0295 163 042, etunimi.sukunimi@stm.fi