Vanhusten hoivaan ja hoitoon valmisteilla uusia ratkaisumalleja
Sosiaali- ja terveysministeriö on jatkanut vanhusten hoivan ja hoidon parempaan järjestämiseen tähtäävää valmistelutyötä. Ministeriö järjesti vanhustenhuollon haasteita ja ratkaisumalleja käsittelevän asiantuntijaseminaarin 3. lokakuuta Helsingissä. Seminaarissa keskusteltiin erilaisista hoivan järjestämis- ja rahoitustavoista tulevaisuuden Suomessa. Seminaariin osallistui nelisenkymmentä asiantuntijaa kunnista ja järjestöistä eri puolilta Suomea.
Seminaarin tarkoituksena oli käynnistää keskustelua siitä, mihin suuntaan vanhustenhuollon palvelujärjestelmää ja sen rahoitusta tulisi kehittää, kenen vastuulle hoivapalvelut kuuluvat, miten palvelujen rahoitus tulisi ratkaista ja minkälaisia muutoksia asiakkaan asemaan tulisi saada. Seminaarin tavoitteena oli löytää kustannuksiltaan toteutettavissa oleva malli, joka toimisi kehyksenä vuoden vaihteessa valmistuvalle vanhustenhuollon ohjelmalle. Ohjelma suuntaa vanhustenhuollon kehittämistä seuraavalle 10 vuodelle.
Seminaarissa esillä olleissa erilaisissa malleissa valtakunnallisella sääntelyllä, asiakkailla, kunnilla ja markkinoilla on erilainen asema. Kunnalliset ja yksityiset palvelut, palvelusetelit, rahana annettava tuki ja verovähennykset painottuvat malleissa eri tavoin. Keskustelun pohjana oli kolme vaihtoehtoista mallia.
Ns. normiohjausmallissa kunnat olisivat edelleen vastuussa palvelujen järjestämisestä, mutta valtio antaisi nykyistä täsmällisempiä ja sitovampia normeja. Palvelujen tarve olisi arvioitava ja arvioinnin pohjalta olisi tehtävä kirjallinen päätös. Myös valvontaa tehostettaisiin ja rahoitusta selkeytettäisiin.
Ns. asiakasvalintamallissa lakisääteiset palvelut korvattaisiin rahana annettavalla tuella, jonka avulla asiakas voisi hankkia tarvitsemansa palvelut. Tuki olisi tavallaan hoitovakuutus. Tarpeen arvioinnin tekisi ulkopuolinen arviointilautakunta, joka nojautuisi päätöksissään toimintakykymittareihin. Tuen suuruus riippuisi toimintakyvyn vajauksesta ja henkilön tulotasosta.
Ns. hybridimalli olisi kahden edellä mainitun mallin yhdistelmä. Kunta vastaisi edelleen palvelujen järjestämisestä. Hoitokriteerit määriteltäisiin valtakunnallisesti ja palvelutarpeen arvioisi tarvittaessa ulkopuolinen asiantuntijaorganisaatio. Palvelut olisi järjestettävä kohtuullisessa ajassa. Omaishoidon tuki ja palvelusetelit sekä hoitotuki kytkettäisiin kiinteäksi osaksi tukirakennelmaa.
Seminaarissa eniten kannatusta sai hybridimalli. Se vahvistaisi seminaariin osallistuneiden mielestä parhaiten asiakkaan asemaa ja lisäisi valinnan mahdollisuuksia. Toisaalta siinä vältettäisiin kallis ja epätarkoituksenmukainen oikeusteitse tapahtuva hoidon hakeminen.
Mikään esillä olleista malleista ei kuitenkaan toteutune sellaisenaan. Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa asian valmistelua ja luonnos vanhuspoliittiseksi strategiaksi ja toimintaohjelmaksi valmistuu vielä tämän vuoden kuluessa.
Lisätietoja:
kansliapäällikkö Markku Lehto, (09) 160 73763.