Valtiosihteeri Savolainen: Työterveyshuolto ja työsuojelu parempaan yhteistyöhön
”Työpaikoilla on monia keinoja edistää työssä olevien terveyttä ja työkykyä. Meillä on työsuojelulainsäädäntö, joka asettaa puitteet terveelliselle ja turvalliselle työnteolle sekä työterveyshuolto, joka auttaa tunnistamaan riskejä ja hoitamaan ongelmia. Työpaikkojen ja työterveyshuollon mahdollisuuksia edistää työssä olevien työkykyä, työhyvinvointia ja terveyttä pitää kuitenkin hyödyntää entistä paremmin”, sanoi valtiosihteeri Terttu Savolainen avatessaan tiistaina 11. maaliskuuta Työturvallisuus terveydenhuollossa -seminaarin Helsingissä.
”Työterveyshuollon on toimittava kiinteässä yhteistyössä työsuojeluorganisaation kanssa pystyäkseen hallitsemaan työhön ja työolosuhteisiin liittyviä terveysriskejä mahdollisimman hyvin”, muistutti valtiosihteeri Savolainen.
Terveydenhuollon työsuojelun valvontahankkeessa 2004-2007 arvioitiin, että haitallinen henkinen kuormittuminen on merkittävin työhyvinvointia uhkaava tekijä terveydenhuollossa.
”Henkisen kuormittumisen kasvu on monien tekijöiden summa. Potilaat saattavat olla vaikeampihoitoisia ja heidän määränsä on lisääntynyt. Tietoteknisten apuvälineiden käytössä voi olla ongelmia ja työtavoissa tapahtuu hidasta uudistumista. Mitä enemmän on henkistä kuormittumista, sitä enemmän on sairauspoissaoloja ja vaikeuksia palkata henkilökuntaa. On tärkeää tiedostaa, että pitkäkestoisen haitallisen työkuormituksen taustalla on useimmiten sellaisia asioita, joihin on mahdollista vaikuttaa ja jotka olisivat muutettavissa”, valtiosihteeri korosti.
”Varhaisen tuen toimintamallien kehittäminen työpaikoilla on osa ennakoivaa henkilöstötyötä. Yhteiset toimintaperiaatteet auttavat esimiehiä huolehtimaan henkilöstön jaksamisesta niin, että yksilötasolla työkyvyn ja yhteisötasolla työhyvinvoinnin heikkenemisen hälytysmerkit osataan havaita riittävän varhain”, sanoi valtiosihteeri Savolainen.
Valtiosihteeri korosti sitä, että terveydenhuollon työsuojelu on kuitenkin kehittynyt parempaan suuntaan viime vuosien aikana.
”Esimerkiksi asiakasväkivallan vähentämiseksi on saatu paljon myönteistä aikaan. Nyt uhka ymmärretään paremmin ja siihen pyritään varautumaan konkreettisin keinoin, kuten kehittämällä kulunvalvontaa ja tilajärjestelyjä sekä lisäämällä turvamiehiä ja ammattiryhmien yhteistyötä. Väkivallan uhka terveydenhuollossa on edelleen vakava ongelma, johon on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota. Väkivaltatilanteiden käsittelyä ja matalaa puuttumiskynnystä on yhä kehitettävä”, muistutti valtiosihteeri Savolainen.