Valtiosihteeri Kostiainen järjestöjen kanneoikeudesta
Harmaa talous on osa talousrikollisuuden laajaa ja monimutkaista vyyhtiä, valtiosihteeri Leila Kostiainen sanoi eduskunnassa keskiviikkona 16. maaliskuuta järjestetyssä harmaata taloutta, rikollisuutta ja valvontaa käsittelevässä keskustelutilaisuudessa. Harmaata taloutta, sen seurauksia ja lieveilmiöitä ovat sellaiset työsuhteet, joissa lainsäädännön ja työehtosopimusten ehdot alittuvat. Työntekijät, jotka jostakin syystä eivät osaa tai voi puolustaa omia etujaan, ovat erityisen alttiita harmaan talouden seurauksille. Riskiryhmässä ovat Suomea alhaisemman elintason maasta tulevat ja työpaikan kieltä osaamattomat työntekijät, totesi Kostiainen.
Viime syksynä neuvotellussa tulopoliittisessa ratkaisussa sovittiin, että asetetaan kolmikantainen työryhmä selvittämään ulkomaalaisten työntekijöitten työehtojen toteutuminen. Samalla työryhmä kartoittaa myös muiden Euroopan unionin maiden lainsäädäntöä ja kokemuksia muun muassa järjestöjen kanneoikeuden käyttöalasta. Tällä hetkellä työntekijöiden mahdollisuudet valvoa etujaan erilaisissa työelämän syrjintätilanteissa ovat usein heikot. Kostiainen korostaa myös, että useinkaan oikeutta ei uskalleta lähteä hakemaan, koska mahdolliset korvaukset ovat vähäisiä oikeudenkäyntikuluihin verrattuna.
Kostiainen totesi, että oikeusministeriössä selvitetään parhaillaan mahdollisuuksia käyttää ryhmäkannetta esimerkiksi kuluttajansuojaa koskevissa asioissa. Ryhmäkanne ei kuitenkaan ole käyttökelpoinen keino työelämän syrjintärikkomuksissa, koska ne useimmiten ovat perusteiltaan ja seurauksiltaan yksilöllisiä, Kostiainen totesi.
Työsuojeluviranomaisten mahdollisuudet valvoa harmaaseen talouteen liittyviä työpaikkojen laiminlyöntejä ja lainvastaisuuksia ovat rajalliset. Työmarkkinajärjestöjen omat edustajat työpaikoilla ovat lähempänä varsinaista toimintaa. Työmarkkinaosapuolten yhdessä esiin nostama järjestöjen kanneoikeus antaisi esimerkiksi ammattiliitoille ja työnantajaliitoille mahdollisuuden ajaa kannetta jäsentensä puolesta ilman, että yksittäinen henkilö tai yritys joutuisi esiintymään oikeudessa kantajana. Järjestöjen kanneoikeus mitä ilmeisimmin lisäisi työntekijöiden oikeudenmukaista kohtelua ja työehtojen toteuttamista, valtiosihteeri Kostiainen arvioi.