Hyppää sisältöön
Media

Valtioneuvosto päätti eläkepaketista

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 31.10.2002 13.49
Tiedote 302/2002

Valtioneuvosto hyväksyi esityksen yksityisten alojen työeläkkeitä koskeviksi lakimuutoksiksi (ns. Puron paketti) istunnossaan 31. lokakuuta. Hallituksen esityksellä joustavoitetaan vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajankohtaa ja kannustetaan työssä jatkamiseen siten, että eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen parantaisi eläketurvaa. Eläkkeiden laskutapa muuttuisi koko työhistoriaan perustuvaksi. Lisäksi hallituksen esitys sisältää lukuisia muita suomalaiseen eläkejärjestelmään tulevaisuudessa vaikuttavia muutoksia, jotka osaltaan toteuttavat hallitusohjelmassa mainittuja tavoitteita eläkejärjestelmän kehittämisestä työssä pysymistä, työkykyä ja työllistymistä tukevaan suuntaan.

Eläkejärjestelmään nyt esitettävä uudistus koskisi 1.1.2005 jälkeen alkaneita työsuhteita. Vuonna 2012 sen piiriin tulisivat myös tätä aikaisemmin alkaneet työsuhteet. Uudistus on myös rajattu koskemaan vain yksityissektorilla ansaittuja työntekijöiden ja yrittäjien eläkkeitä. Sen ulkopuolelle jäävät esimerkiksi julkisen puolen virkamieseläkkeet. Hallituksen esitys annettaneen eduskunnalle presidentin esittelyssä perjantaina.

Taustana uudistuksille on ennen kaikkea tarve vastata väestön ikääntymisen ja ikärakenteen muutoksen kansantaloudelle ja eläkejärjestelmälle tuomiin haasteisiin. Nyt eduskuntaan tuotavilla esityksillä, kuten myös muilla viime vuosina annetuilla esityksillä, pyritään kannustamaan ikääntyvien työssäkäynnin jatkamiseen. Näin todellinen eläkkeellesiirtymisikä, joka tällä hetkellä on noin 59 vuotta, nousisi kahdella - kolmella vuodella lähemmäs virallista eläkeikää. Toisaalta eläkejärjestelmää pyritään uudistuksen myötä selkeyttämään ja tekemään eläkkeen määräytymisperusteita nykyistä oikeudenmukaisemmiksi. Hallituksen esitys perustuu pääosin työmarkkinajärjestöjen keskenään 12. marraskuuta 2001 ja 5. syyskuuta 2002 sopimiin periaatteisiin.

Lakimuutokset on pääosin tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2005 alusta. Esityksessä on jo valmistauduttu siihen, että eri alojen työeläkelait yhdistetään lähivuosina yhdeksi laiksi.

Työssä jatkamisesta kannattavaa

Yleinen eläkeikä ei esityksen johdosta muutu, vaan pysyy edelleen 65 vuodessa. Työntekijä tai yrittäjä voi jäädä pois töistä 63-vuotiaana, ja eläke lasketaan siihen mennessä ansaituista työtuloista. Uudessa järjestelmässä tähdätään kuitenkin siihen, että myöhemmin kuin 63-vuotiaana eläkkeelle siirtyminen parantaa työeläketurvaa. Tämä ehdotetaan toteutettavaksi siten, että työssä olevilla 63-68-vuotiailla vanhuuseläke karttuisi 4,5 prosentin verran vuosittain. Eläkkeen karttuminen alkaisi 18 ikävuodesta 1,5 prosentin suuruisena. Karttumaprosentti nousisi 53 ikävuodesta 1,9 prosenttiin. Tämän ryhmän työntekijät ja yrittäjät osallistuisivat parantuvan eläketurvansa kustantamiseen nykyistä suuremmalla työeläkemaksulla. Kansaneläkkeen vanhuuseläkkeen saisi jatkossakin 65 vuoden iässä. Kansaneläkkeen määrää ei kuitenkaan vähentäisi se työeläkekarttuma, jota ansaitaan 63 ikävuodesta lähtien. Sairauspäivärahaa voisi saada 68 ikävuoteen saakka.

Eläkejärjestelmässä varaudutaan myös eliniän pitenemiseen. Jotta eläketurva voitaisiin sopeuttaa keskimääräiseen eliniän kasvuun, otettaisiin vuoden 2009 alusta käyttöön ns. elinaikakerroin.

Työkyvyttömyyseläke muuttuisi 63 vuoden iässä vanhuuseläkkeeksi. Osa-aikaeläkettä saisi 68 vuoden ikään. Myös tulevan ajan eläkepalkan laskenta-aika muuttuisi. Pitkään työkyvyttömyyseläkkeellä olevien eläkkeen tason varmistamiseksi työkyvyttömyyseläkkeitä korotettaisiin iästä riippuvalla kertoimella, kun viisi vuotta on kulunut eläkkeen alkamisesta. Uudella palkkakertoimella, jossa palkkojen osuus on 80 prosenttia ja hintojen 20 prosenttia, varmistettaisiin kaikkina työuravuosina kertyneen eläketurvan säilyminen.

Uudessa järjestelmässä eläkkeen perustana oleva palkka eli ns. eläkepalkka laskettaisiin henkilön koko työhistorian perusteella. Nykyjärjestelmässä eläke on yleensä määräytynyt kymmenen viimeisen työssäolovuoden ansioiden mukaan.

Lisäksi kaikkia maksussa olevia työeläkkeitä tarkistettaisiin indeksillä, jossa palkkojen osuus on 20 prosenttia ja hintojen osuus 80 prosenttia. Suojasäännösten vuoksi esitetty indeksimuutos ei heikennä vuoden 1996 ja 2000 työttömyyseläkemuutosten suojasäännösten piiriin kuuluvien eikä ennen vuotta 1947 syntyneiden osa-aikaeläkkeen saajien eläketurvaa. Muutos ei myöskään heikennä niitä eläkkeitä, joissa työsuhde on alkanut ennen vuotta 2005 ja joissa eläke tulee maksuun ennen vuotta 2012 .

Valtaosa hyötyy uudistuksesta

Eläkeuudistuksen vaikutukset näkyvät täysimääräisesti vasta pitkän ajan kuluttua. Eläkkeensaajan kannalta hallituksen esityksessä on sekä eläkkeitä korottavia että niitä laskevia muutoksia. Eläkettä korottavat muun muassa uudet korkeammat karttumaprosentit, eläkkeen kertyminen aiempaa nuorempana, uusi ansiotietojen tarkistuksessa käytettävä palkkakerroin ja eläkkeen aiempaa suurempi kertyminen eräiltä palkattomilta jaksoilta. Uudistuksen arvioidaan pidentävän työssäoloaikaa, mikä myös korottaa eläkkeitä.

Suurin osa eläkkeensaajista hyötyy uudistuksesta. Eri ammattiryhmien välillä ei Eläketurvakeskuksen tekemissä laskelmissa ole havaittu mainittavia eroa saatavan hyödyn suhteen. Samoin eläkeuudistuksesta hyötyvät sekä miehet että naiset melko tasavertaisesti. Eläkepaketti on ensimmäinen lakiuudistus, johon on tehty ns. suvaus eli sukupuolivaikutusten systemaattinen arviointi.

Eläkettä myös lastenhoidosta ja opiskelusta

Lakiehdotusten myötä tapahtuisi merkittävä muutos omia lapsiaan hoitavien sosiaaliturvassa. Hallitus esittää, että lastenhoidon ajalta vanhemmalle kertyisi valtion varoista eläkettä, jonka suuruus laskettaisiin 500 euron mukaan kuukaudessa. Nykyisin lastenhoidon ajalta ei kerry vanhemmalle eläketurvaa, mitä on pidetty etenkin naisten eläketurvan kannalta suurena puutteena.

Eläkkeen karttumisen ehtona olisi se, että hoidettavan lapsen tulee olla alle kolmevuotias eikä lasta hoitava vanhempi saa olla jo eläkkeellä. Eläkekertymä ei hallituksen esityksen mukaan edellyttäisi perhevapaiden tai kotihoidon tuen käyttämistä. Eläkettä kertyisi lastenhoidosta siten myös niille henkilöille, joilla ei ole voimassa olevaa työsuhdetta, esimerkiksi työttömille tai opiskelijoille. Kertymisen alkaminen edellyttäisi ilmoitusta viranomaisille. Eläkekertymään olisi oikeus sillä vanhemmalla, joka on saanut vanhempainrahaa pitempään, mikäli vanhemmat eivät muuta ilmoita.

Eläkettä karttuisi jatkossa myös opiskeluajalta. Eläkkeen suuruus laskettaisiin samoin 500 euron kuukausiansion mukaan. Kaikkiaan kertymää olisi mahdollista saada viiden vuoden opintotukeen oikeuttavan opiskelun ajalta, ei kuitenkaan tätä pitempään. Lakiesityksen mukaan kertymän saaminen hyväkseen edellyttäisi lisäksi loppututkinnon suorittamista tai ammattiin valmistumista. Tarkemmat säännökset annettaisiin myöhemmin valtioneuvoston asetuksella.

Näiden ns. palkattomien jaksojen kustannusvaikutus valtiolle olisi toistaiseksi vähäinen, koska perhevapaiden ja opiskelun ajalta kertynyt eläke maksetaan vasta tulevaisuudessa eläkkeelle siirryttäessä. Vuoteen 2100 mennessä kustannusten arvioidaan kasvavan 1260 miljoonaan euroon.

Kysymystä siitä, tulisiko myös varusmies- ja siviilipalveluksen kartuttaa eläkettä, tarkastellaan uudestaan työeläkelakien yhdistämisen yhteydessä.

Sivun alkuun