Valtion varmuusvarastoon lisää lääkettä lintuinfluenssan varalta
Maailman terveysjärjestö WHO on suositellut, että maat joilla on taloudellisia mahdollisuuksia hankkia lääkettä lintuinfluenssan varalta hankkisivat sitä varmuusvarastoon.
Huoltovarmuuskeskus on tilannut sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä valtion varmuusvarastoon Tamiflu-nimistä lääkettä. Hankintaan sisältyy 502 000 kuuria kapselipakkauksia á 10 kapselia ja 770 000 kuuria vastaava määrä jauhetta. Varmuusvarastossa oli aikaisemmin lääkettä 28 000 kuuriin, joten lääkkeen varmuusvaraston kokonaismäärä nousee 1,3 miljoonaan kuuriin. Nyt tilatut lääkkeet toimitetaan Suomeen siten, että kapselit saadaan tänne toukokuun ensimmäisellä viikolla ja jauheet kesäkuussa.
Lääkkeet toimittaa sveitsiläinen F.Hoffman-La Roche Ltd, joka on lääkkeen ainoa valmistaja. Lääkkeen vaikuttavana aineena on oseltamiviiri. Lääke rajoittaa influenssa A- ja B- virusten lisääntymistä, ja sen avulla voidaan suojata tartunnalle altistuneita ihmisiä, esimerkiksi sairastuneiden lähiomaisia ja hoitaa influenssaan sairastuneita henkilöitä. Pitkäaikainen suoja saadaan rokotuksella, mutta rokotteen kehittäminen on yhä kesken.
Lääkkeellä voidaan vähentää lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden (esimerkiksi tiettyjä sairauksia sairastavien) oireisen influenssan vakavuutta ja komplikaatioriskiä sekä rajoittaa ja hidastaa epidemian leviämistä. Lääkkeen avulla voidaan myös suojata terveydenhuoltohenkilöstöä tartunnalta ja näin turvata terveydenhuollon toimintamahdollisuuksia mahdollisen epidemian aikana.
Suurin hyöty lääkkeestä olisi mahdollisen influenssapandemian alkuvaiheessa, jos rokotetta ei ole saatavilla. Jos viruksesta kehittyy uusia muunnoksia, niiden aiheuttamaa taudinkuvaa ja leviämistapaa ja –nopeutta voidaan ennustaa hyvin rajoitetusti. Siksi lääkkeen käyttömahdollisuudet sekä taudin oireiden lievittämiseen että tartunnalta suojaamiseen voidaan määritellä tarkasti vasta influenssapandemian jo käynnistyttyä.
Keskitetyn varmuusvaraston lisäksi lääkkeitä toimitetaan alustavan suunnitelman mukaan sairaanhoitopiireihin ja lääketukkuun nopean jakelumahdollisuuden varmistamiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kansanterveyslaitos kehittävät pandemisen influenssan torjuntastrategiaa ja seuraavat influenssatilannetta. Terveydenhuolto on jo ohjeistettu mahdollisten ihmisten lintuinfluenssatapausten toteamisen ja potilaiden eristämisen varalta. Nyt tehty lääkehankinta on osa laajempaa influenssapandemiaan varautumista. Terveydenhuollon mahdollisuuksia torjua kaikkia tartuntatautiepidemioita on Suomessa viime vuosina järjestelmällisesti vahvistettu ja varautumista kehitetään koko ajan.
Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa lähiaikoina ministeriöiden välisen yhteistyöryhmän, jonka tehtävänä on mm. laajentaa pandemian leviämisen ehkäisy- ja hoitosuunnitelma kattamaan terveydenhuollon lisäksi myös muita yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeitä alueita.
Lintuinfluenssasta
Kaakkois-Aasiassa esiintyy edelleen H5N1-alatyypin influenssa A-virusepidemioita siipikarjassa ja villilinnuissa. Virusten on todettu tarttuneen linnuista yhteensä muutamaan kymmeneen ihmiseen, joissa syntynyt tauti on suuressa osassa tapauksia johtanut kuolemaan. H5N1-viruksen tartunnasta ihmisestä toiseen ei toistaiseksi ole varmaa näyttöä.
Lintuinfluenssaviruksen mahdollisen muuntumisen helposti ihmisestä ihmiseen tarttuvaksi ja siihen liittyvän maailmanlaajuisen epidemian eli pandemian laajuuden ennustaminen samoin kuin sen ajankohdan ennalta määrittely on mahdotonta. Tällä hetkellä merkkejä pandemian puhkeamisesta ei ole.
Vuosien 1957 ja 1968 influenssapandemioiden perusteella on arvioitu, että uuden pandemian puhjetessa Suomessa voisi sairastua noin 25 – 30 prosenttia väestöstä. Samaan arvioon perustuen kuolleisuus olisi noin yhden prosentin luokkaa sairastuneista. Nykyisin vuosittaisten influenssaepidemioiden aikana influenssaan ja sen jälkitauteihin kuolee Suomessa arviolta 250 – 1 500 ihmistä.
Suomeen nyt tilatut lääkkeet säilyvät vähintään viisi vuotta. On mahdollista, että erityisesti jauheen käyttökelpoisuusaika osoittautuu pitemmäksi ja ylittää kymmenen vuotta.
Lisätietoja:
ylijohtaja Mika Purhonen, Huoltovarmuuskeskus, puh. 09-66891532
lääkintöneuvos Merja Saarinen, STM, puh. 09-160 74030
laboratorionjohtaja Reijo Pyhälä, puh. 09-4744 8312