Väliraportti valmis sosiaalialan kansallisesta kehittämisohjelmasta
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti lokakuun 2002 alussa kansallisen selvityshenkilöprojektin laatimaan nopeassa aikataulussa ehdotuksia sosiaalialan akuuttien ongelmien korjaamiseksi; tavoitteena on kansallisen sosiaalialan kehittämisohjelman tuottaminen ja ehdotusten laatiminen seuraavaa hallituskautta varten. Selvityshenkilöt ovat tuottaneet väliraportin, jonka esittivät ministeri Eva Biaudt?lle keskiviikkona 22. tammikuuta 2002. Raportin tarkoituksena on saattaa alustavat linjaukset ja ehdotukset yleiseen keskusteluun ja alttiiksi kritiikille.
Lastensuojeluun selvityshenkilöt esittävät voimakasta kehittämispanosta. Raportissa esitetään sosiaalipalveluiden valikkoon lisättäväksi lapsiperheille suunnattu ennaltaehkäisevä, varhaisen puuttumisen ja tuen mahdollistava kotipalvelu. Lisäksi esitetään lasten ja lapsiperheiden palvelujen osalta päiväkotiryhmien enimmäisryhmäkoon säätämistä siten, että lapsiryhmän enimmäiskoko kokopäivähoidossa olisi 12-21 lasta. Edelleen esitetään erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten asemaa parannettavaksi päivähoidossa.
Vanhusten hoidossa suurin puute on edelleen ammatillisen henkilöstön riittämättömyys. Selvityshenkilöt esittävät sekä kotihoidon että laitoshoidon resurssien lisäämistä niin, että arviolta kuuden tuhannen työntekijän vajaus saataisiin usean vuoden ohjelmalla poistettua. Selvityshenkilöt kiinnittävät tässä yhteydessä myös huomiota omakielisen hoidon tarpeeseen. Omaishoitajien asemaa puolestaan esitetään parannettavaksi tuki- ja lomapalveluja kehittämällä. Päihdeongelmaisten kohdalla esitetään vieroitushoitopalvelujen merkittävää lisäystä.
Sosiaalialan liki 100 000 -päisen henkilöstön riittävyyden ja työssä jaksamisen varmistamiseksi sekä osaamisen lisäämiseksi selvityshenkilöt esittävät laajaa ohjelmaa. Siihen kuuluvat mm. sosiaalialan "hyvät käytännöt" -järjestelmän luominen, täydennyskoulutusvelvoitteen palauttaminen lakiin sekä sosiaalialan osaamiskeskusten vahvistaminen. Tiedon tuotannon ja hallinnan parantamista koskevia toimia esitetään niinikään sosiaalihuollossa. Sosiaalihuollon johtamista esitetään vahvistettavaksi.
Palvelujen organisoinnin osalta selvityshenkilöt esittävät erityisosaamista vaativien sosiaalipalvelujen tuottamista seudullisesti. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvonta, polikliininen päihdehuolto ja lastensuojelun erityispalvelut. Kuntien välisiin sopimuksiin perustuvan seudullisen yhteistyön rakenne esitetään maan kattavasti rakennettavaksi mahdollisimman pian. Selvityshenkilöt esittävät myös yksityisen, yritysmuotoisen palvelutuotannon edellytysten parantamista sosiaalihuollossa.
Kuntien sosiaalipalvelujen rahoituksen osalta selvityshenkilöt edellyttävät valtion rahoitusosuuden kasvattamista eli lisää valtion perusrahoitusta kunnille lakisääteisten sosiaalialan tehtävien hoitamiseen. Mikäli tämä tie ei lähi vuosina olisi mahdollista, on selvityshenkilöiden käsityksen mukaan arvioitava kriittisesti kuntien lakisääteisten tehtävien määrää. Selvityshenkilöt pitävät korvamerkittyjen ja selkeästi kohdennettujen valtionavustusten käyttöä jatkossakin perusteltuna.
Koska valmistelu on kesken väliraportissa ei esitetä vielä täsmällistä euromääräistä arviota valtio lisärahoitustarpeesta sosiaalisektorille, vaan asiaan palataan hankkeen loppuraportissa.
Tässä vaiheessa työskentelyä selvitysmiehet ovat keskittyneet eräiden palvelujen kehittämistarpeisiin. Myöhemmässä vaiheessa käsitellään esimerkiksi tulonsiirtojen osuutta yhteiskunnan sosiaaliturvajärjestelmää. Niinikään esitetään myöhemmin vammaisten, pitkäaikaistyöttömien ja muiden syrjäytymisuhan alaisten palveluiden parantamistarpeet.
Lisätietoja antavat:
Sosiaali- ja terveysministeriössä apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä puh. 160 73773 ja Stakesissa kehittämisohjelman koordinaattori, ylijohtaja Matti Heikkilä, puh. 39 671.
Raportti löytyy myös sosiaali- ja terveysministeriön internetsivuilta.
> Kansallinen sosiaalialan kehittämisprojekti (väliraportti)