Vahvat peruspalvelut tukevat lapsiperheitä
Perheiden hyvinvointi koostuu useista eri tekijöistä, kuten palveluista, tulonsiirroista sekä joustavasta perhe-elämän ja työn yhteensovittamisesta. Vahvat peruspalvelut ovat edellytys sosiaalisesti kestävälle yhteiskunnalle: ne lisäävät väestön hyvinvointia, suojelevat terveyttä ja vahvistavat osallisuutta.
Hallitus vastasi torstaina 10. huhtikuuta opposition välikysymykseen perhepolitiikasta ja lapsilisien leikkaamisesta. Hallituksen välikysymysvastauksen antoi peruspalveluministeri Susanna Huovinen.
"1990-luvulla monissa kunnissa säästettiin lasten, nuorten ja perheiden palveluissa, ja nämä leikkaukset ovat sittemmin näkyneet korjaavien palvelujen tarpeen kasvuna. Hallitus ei halunnut kohdistaa säästötoimia sosiaali- ja terveyspalveluihin. Perheille palvelut ovat tärkeä tukiverkko, jota tulee pikemminkin vahvistaa kuin heikentää", ministeri totesi.
Palveluja on haluttu parantaa muun muassa lisäämällä kuntien valtionosuuksiin 9,4 miljoonaa euroa käytettäväksi sosiaalihuoltolain kokonaisuudistuksesta aiheutuviin kustannuksiin sekä myöntämällä 10 miljoonaa euroa lastensuojelun kehittämiseen.
"Palvelujen painopistettä siirretään erityispalveluista yleispalveluihin. Näin lapsiperhe voisi nykyistä varmemmin saada tarvitsemansa palvelut ilman lastensuojelun asiakkuutta. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata tarvittava tuki perheille ajoissa. Näin ehkäistään ongelmien kasaantumista, ja raskaampien lastensuojelutoimien tarvetta."
Pienituloisten lapsiperheiden asemaa on parannettu myös vähimmäisetuuksiin tehdyillä korotuksilla ja toimeentulotuen uudistamisella. Asumistukeen tehtävillä muutoksilla sekä asuntorakentamisen kasvutoimilla edistetään mahdollisuuksia kohtuulliseen asumistasoon.
Ministeri Huovinen kertoi, että lapsilisä valikoitui perusteellisen pohdinnan jälkeen yhdeksi säästökohteeksi siksi, että siitä aiheutuvien menojen loppusumma on huomattavan suuri, tänä vuonna lähes 1,5 miljardia euroa. Näin suuresta summasta saadaan aikaan merkittävä säästö (110 miljoonaa euroa) ilman, että leikkaukset heikentävät perheiden taloutta kohtuuttomasti.
"Kannattaa huomata, että säästö toteutetaan tavalla, jolla on vähäisin kielteinen tulonjakovaikutus. Lapsiperheistä kaikkein heikoimmassa asemassa ovat yksinhuoltajaperheet, ja he saavat edelleen nykyisen suuruisen korotuksen jokaisesta lapsesta. Lapsilisään tehtävä säästö ei vaikuta kaikkein pienituloisimpiin perheisiin, sillä lapsilisän pieneneminen lisää vastaavasti perheen toimeentulotuen määrää."
Lisätietojaerityisavustaja Laura Lindeberg, p. 0295 163 110
Liitteet