Vahva inhimillinen pääoma on hyvinvoivan ja tuottavan työyhteisön tuntomerkki
Työhyvinvointi on otettava organisaatioissa strategisen ja tietoisen kehittämisen kohteeksi. Työpaikoilla on huolehdittava, että esimiehillä on mahdollisuus ja riittävä osaaminen työhyvinvoinnin ja inhimillisen pääoman kehittämiseen ja tukemiseen.
Nämä johtopäätökset sisältyvät sosiaali- ja terveysministeriön tilaamaan tutkimukseen, jossa selvitettiin, miten inhimillistä pääomaa ja sen myönteisiä vaikutuksia voidaan edistää työpaikoilla. Tutkimuksen teki Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos.
Inhimillisestä pääomasta on pidettävä huolta varsinkin muutostilanteissaInhimillinen pääoma tarkoittaa henkilöstöön ja työyhteisöön sidoksissa olevia aineettomia resursseja, joita ovat esimerkiksi osaaminen ja asenteet. Inhimillinen pääoma tukee työyhteisön hyvinvointia, tuottavuutta ja kykyä uudistua. Inhimillinen pääoma vaikuttaa myös työurien pituuteen ja eheyteen.
Inhimillistä pääomaa voidaan turvata muun muassa varmistamalla, että jokaisen työntekijän työn vaatimukset ja vaikutusmahdollisuudet vastaavat toisiaan.
Erityisesti muutostilanteissa on huolehdittava siitä, että työntekijät voivat vaikuttaa muutoksen toteuttamiseen, saavat riittävästi tietoa muutoksesta ja että heitä autetaan kehittämään osaamistaan muutosta tukevalla tavalla.
Tutkimuksessa kuvataan myös uusi käsite, työhyvinvointipääoma. Työpaikoille työhyvinvointipääomaa syntyy henkilöstön hyvinvoinnista ja työkyvystä, osaamisesta ja asenteista, vuorovaikutteisesta ja osallistavasta johtamisesta, kannustavasta yhteisöllisyydestä sekä työntekoa tukevista organisaatiorakenteista.
Työhyvinvointipääoma on strateginen resurssi, jonka kasvattaminen ja ylläpitäminen pitkällä tähtäimellä on kilpailukyvyn tärkeä edellytys.
LisätietojaDosentti Marja-Liisa Manka, p. 050 5620344, etunimi.sukunimi@uta.fi
Johtaja Liisa Hakala, puh. 0295 163 566, etunimi.sukunimi@stm.fi
Julkaisut
Inhimillinen pääoma - työhyvinvointia, tuloksellisuutta, pidempiä työria? (STM:n raportteja ja muistioita 2015:5)