Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Uusi työturvallisuuslaki velvoittaa toimimaan

Sosiaali- ja terveysministeriö
30.9.2002 11.00
Tiedote 269/2002

Uuden työturvallisuuslain tarkoitus voidaan kiteyttää kolmeen verbiin: parantaa, ehkäistä ja torjua. Työympäristön parantaminen on jatkuva prosessi, joka edellyttää työpaikoilta turvallisuuden hallintaa ja turvallisuusjohtamista. Työtapaturmia torjumalla pyritään 0-tapaturmatavoitteeseen ja ammattitauteja ehkäistäessä pureudutaan niin fyysisen kuin henkisen terveyden vaaroihin.

Lain perusteluissa huomiota on kiinnitetty myös ikääntymiseen; työntekijän työkyky halutaan turvata koko työuran ajan työympäristöä ja työoloja parantamalla. Työkykyä ylläpitävästä toiminnasta on säädetty työterveyshuoltolainsäädännössä.

Tavoitteena on työpaikan oma-aloitteinen turvallisuuden hallinta. Turvallisuuden parantaminen ja ylläpito on koko organisaation tehtävä. Tämä vaatii monilla työpaikoilla ajattelutavan muutosta ja korostaa työnantajan vastuuta. Työntekijä ei kuitenkaan ole pelkkä suojelun kohde, vaan aktiivinen toimija. Jokaisen työntekijän tulee käytettävissään olevin keinoin huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta.

Laissa painotetaan työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa sekä työntekijöille annettavan opastuksen ja perehdyttämisen merkitystä. Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta.

Työnantaja johtaa turvallisuutta

Työturvallisuuslaki sisältää säännökset turvallisuuden johtamisen keskeisistä asioista ja edellyttää järjestelmällisiä toimintatapoja. Se velvoittaa toimimaan, vaikka ei edellytä, että työpaikalla olisi noudatettava jotain nimenomaista turvallisuusjohtamisen standardia tai oppia. Toiminnan perustana ovat työsuojelun toimintaohjelma ja yhteistoiminta työntekijöiden kanssa.

Turvallisuuden johtaminen koostuu selkeistä asiakokonaisuuksista: turvallisuuspolitiikka, organisointi ja menetelmät.

Työturvallisuuslain mukaan työpaikalla tulee olla työsuojelun toimintaohjelma, jossa asetetaan vähintään toimintapolitiikka, mutta se voi olla myös pidemmälle viety toimintasuunnitelma. Toimintaohjelman muodosta päättää työnantaja ja sen tavoitteet on otettava huomioon kaikkien työorganisaation osien kehittämisessä ja suunnittelussa. Työturvallisuus on järjestettävä kuten mikä tahansa muu tulokseen tähtäävä työ.

Riskit arvioitava ja poistettava

Työn vaarat on arvioitava järjestelmällisesti kullekin työpaikalle sopivin menetelmin. Laki ei edellytä riskinarvioinnin tekemistä kirjallisesti, mutta työnantajan on pystyttävä osoittamaan, että arviointi on tehty. Tarvittaessa käytetään hyväksi ulkopuolisia asiantuntijoita.

Vaarojen torjunnassa ensisijainen on niiden syntymisen estäminen. Jo syntyneet vaarat on mahdollisuuksien mukaan poistettava tai korvattava ne vähemmän haitallisilla. Yleisesti vaikuttavat parannukset toteutetaan ennen yksilöllisiä ja parannuksia suunniteltaessa on muistettava myös tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen. Lisäksi työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työtapojen turvallisuutta, työyhteisön tilaa sekä parannusten vaikutuksia.

Uusia säännöksiä



Turvallisuusjohtamisen lisäksi työturvallisuuslain uusia säännöksiä ovat työn kuormitus, yksin työskentely, väkivallan uhka ja häirintä. Lisäksi siinä selkiytetään muun muassa työpaikan rakenteelliseen ja toiminnalliseen turvallisuuteen liittyviä asioita.

Kuormituksella työturvallisuuslaissa tarkoitetaan niin fyysistä, henkistä kuin sosiaalista kuormitusta, jotka on otettava huomioon jo työtä suunniteltaessa. Jos liiallinen tai liian vähäinen kuormitus vaarantaa työntekijän terveyden, työnantajan on selvitettävä vaaran aiheuttaja ja ryhdyttävä toimiin sen välttämiseksi tai vähentämiseksi.

Jos työhön liittyy ilmeinen väkivallan uhka, on työ ja työolot järjestettävä siten, että väkivaltatilanteet voidaan mahdollisuuksien mukaan ehkäistä. Tällöin työpaikalle on luotava asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt väkivaltatilanteiden torjumiseksi tai rajoittamiseksi sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen. Lisäksi työpaikalle on laadittava ohjeet siitä, miten väkivaltatilanteissa menetellään

Työturvallisuuslaki kieltää häirinnän ja kiusaamisen työpaikalla. Jos työntekijää tai esimiestä kuitenkin häiritään tai kohdellaan epäasiallisesti työpaikalla niin, että siitä aiheutuu hänelle terveysvaara, työnantajan on siihen puututtava kaikin käytettävissään olevin keinoin.

Yksin työskentelystä aiheutuvat terveys- ja turvallisuushaitat on pyrittävä välttämään niin pitkälle kuin mahdollista. Työntekijälle on tarvittaessa järjestettävä mahdollisuus pitää yhteyttä joko toiseen työntekijään, työnantajaan tai tämän edustajaan. Lisäksi työnantajan on varmistettava, että työntekijällä on mahdollisuus hälyttää apua tarvittaessa.

Uusi työturvallisuuslaki (738/2002) tulee voimaan 1.1.2003. Laki löytyy Suomen säädöstietopankin säädöstietokannasta osoitteesta www.finlex.fi. Työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolaissa säädetyn työpaikkaselvityksen pitää olla nähtävänä jokaisella työpaikalla.

Sivun alkuun